Maailmanlaajuinen pandemia ja korona-aika on muuttanut ihmisten elämää ja arjen rutiineita paljon, ja tilanne on jatkunut poikkeuksellisena jo yli vuoden. Osa ihmisistä on työskennellyt normaalitilannetta vähemmän, osa on työskennellyt enemmän kotioloissa ja etänä, osa on joutunut työttömäksi. Koronakaranteeniinkin joutuessaan ihmiset ovat kotona 24/7 ja tämä vaikuttaa väistämättä myös perheen lemmikkien elämään.
Lemmikeillä on erittäin suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille, ja monella lemmikki helpottaakin poikkeusolojen sietämistä ja yksinoloa merkittävästi. Lemmikki lievittää tutkitusti ahdistusta, tarjoaa lohtua ja lemmikin silittäminen rauhoittaa. Poikkeusolot aiheuttavat helposti stressiä ja stressitasot sekä ihmisillä että lemmikeillä nousevat monella helpostikin – elämä on epävarmaa ja rutiinit kärsivät.
Stressin on todettu selvästi ”tarttuvan” koirien ja ihmisten välillä, ja vuonna 2019 Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa (Sundman et al.: Long-term stress levels are synchronized in dogs and their owners. Scientific Reports, vol. 9:7391 (2019)) todettiinkin, että koirat peilaavat omistajiensa stressitasoja ja käyttäytymistä stressitilanteissa. Tästä syystä poikkeustila vaikuttaa perheen lemmikkeihinkin – koirien lisäksi myös muihin lajeihin.
Lemmikille omaa aikaa
Ajassa ennen koronaa perheen lemmikit olivat varmasti tottuneet siihen, että ihmiset ovat poissa kotoa vuorokaudessa ainakin muutamia tunteja, yksin oleminen oli lemmikeille normaalia ja osa niiden päivärutiineja. Lemmikeistä osa saattaa kaivata enemmän omaa aikaa, rauhaa ja tilaa, koronatilanne on saattanut joissakin perheissä muuttaa tämän tilanteen täysin. Osa lemmikeistä saattaa kärsiä eroahdistuksesta omistajan poissa ollessa. Koronatilanne tulevaisuudessa helpottuessaan saattaa pahentaa lemmikin eroahdistusoireilua, kun omistaja palaakin työhön ja on poissa kotoa pidempiä aikoja.
Erityisesti koirat ovat eläiminä erittäin sosiaalisia, ja monet koirat tarvitsevat paljon sosiaalisia kontakteja, erilaisia aktiviteetteja ja riittävästi liikuntaa voidakseen hyvin. Eroahdistus on koirien yleisin käytösongelma ja se näyttäytyy monella eri tavalla. Koirien eroahdistuksen oireita ovat mm. haukkuminen, ulvominen tai vinkuminen omistajan lähtiessä kotoa, ja yksin ollessaan koira voi tuhota ja purra tavaroita, huonekaluja ja rakenteita. Koiran ruokahalussa saattaa olla muutoksia, ja se voi hoitaa ja nuolla itseään liiallisesti ja käyttäytyä itsetuhoisesti. Kissojen eroahdistus näkyy esimerkiksi vääriin paikkoihin pissaamisena ja kissa voi hoitaa ja nuolla itseään liiallisesti ja käyttäytyä itsetuhoisesti. Ruokahalussa voi olla muutoksia, ja kissa voi hakeutua omistajan lähelle liiallisesti tai hakeutua piiloon. Molemmilla lajeilla voi olla lisäksi erilaisia ruuansulatuskanavaoireita, kuten ripulia ja oksentelua.
Korona-ajan lemmikit
Lemmikeille, kuten toki meille ihmisillekin, rutiinit ovat tärkeitä, ja luovat arkeen ennustettavuutta ja turvallisuutta. Jos ja kun rutiineissa tapahtuu nopea muutos, saattaa ilmetä ongelmia. Tästä syystä omistajien olisi tärkeää suunnitella paluu normaalimpaan elämään koronapandemian helpottaessa myös perheen lemmikin kannalta. Viime kevään koiran- ja kissanpennut ovat nyt reilun vuoden ikäisiä, osa näistä lemmikeistä saattaa koronatilanteesta johtuen olla täysin tottumattomia olemaan yksin. On tärkeää opettaa lemmikki olemaan yksin niin, että se tuntee olonsa turvalliseksi ja rauhalliseksi yksin ollessaankin – tämä tärkeä taito on saattanut jäädä korona-aikana otetuilta lemmikeiltä kokonaan harjoittelematta, ja kun paluu uuteen normaaliin on käsillä, omistajalla voi olla edessään suuret ongelmat. Myös aikaisemmin normaalisti arjessa yksin päivät viettäneet lemmikit ovat uuden edessä, kun yhtäkkiä omistaja palaakin töihin pitkän eristyksen jälkeen. Erityisesti koirat saattavat kehittää eroahdistuksen.
Koska kaikki muutokset aiheuttavat stressiä, kannattaa yksin olemisen harjoittelu aloittaa suunnittelulla. Lemmikin vastetta stressille voidaan pienentää käyttämällä erilaisia apukeinoja ja tukihoitoja. Näitä ovat esimerkiksi feromonivalmisteet Adaptil (koirille) ja Feliway (kissoille), jotka tyynnyttävät lemmikkiä ja vähentävät stressivastetta. Nämä valmisteet on hyvä aloittaa jo ennen uuden opettelua. Myös erilaisia suun kautta annettavia, rauhoittavia lisäravinnevalmisteita on saatavilla ilman reseptiä, ja näitä voi kokeilla yhdessä käytösterapian rinnalla.
Yksinolemisen opettelua
Lemmikki on syytä opettaa olemaan yksin hitaasti, askel kerrallaan. Yksinolemisen opettelu on hyvä aloittaa muutamasta minuutista, ja kasvattaa aikaa hitaasti – mieluummin muutamien viikkojen aikana – lopulliseen yksin vietettävään aikaan. Jotta lemmikki yksinollessaan rauhoittuu, on tärkeää, että se on saanut riittävästi liikuntaa ja aktiviteettejä. Kun lemmikki on väsynyt, sekä henkisesti että fyysisesti, se todennäköisesti ahdistuu vähemmän ja rauhoittuu päivän ajaksi helpommin.
Lemmikille kannattaa tehdä kotiin paikka tai paikkoja, joissa lemmikki viihtyy ja rauhoittuu – sellainen, johon lemmikki mielellään menee ja pitää turvapaikkanaan. Omistajan haju saattaa helpottaa lemmikin yksinoloa, ja sille voikin jättää omistajalta tuoksuvan viltin tai pyyhkeen sen omalle pedille. Rauhallinen musiikki ja puhe saattaa rauhoittaa lemmikkiä, ja vähentää vieraiden äänien kuulumista sisälle asuntoon – lemmikille voi jättää esimerkiksi radion päälle yksinolon ajaksi.
Jos lemmikki oireilee voimakkaasti ja omistaja tarvitsee tukea lemmikin kanssa, on hyvä varata aika eläinlääkärille ja ongelmakoirakouluttajalle. Eläinlääkäri poissulkee sairaudet ja elimelliset syyt oireilun taustalla ja ongelmakoirakouluttaja pystyy antamaan apua käytösterapiassa.
Noora Sjögren – asiantuntijaeläinlääkäri