Kananmuna on werratonta kotimaista koiranruokaa

Kananmuna on ravintopaketti, jonka ensisijaisena tarkoituksena on turvata kehittyvän linnun ravinnonsaanti. Kananmuna sisältää erittäin hyvälaatuista proteiinia ja rasvaa sekä monipuolisesti myös erilaisia kivennäisaineita ja vitamiineja. Kalsiumia, joka on yksi makrokivennäisistä, kananmunan sisus ei sisällä juuri ollenkaan mutta kananmunankuori on lähestulkoon pelkkää kalsiumkarbonaattia (Hincke ym. 2012). Kananmunassa on myös mielenkiintoisia bioaktiivisia komponentteja, joiden merkitys ihmisten ja eläinten terveydelle on tieteentekijöiden ponnistelujen ansiosta vähitellen selviämässä.

Kananmuna koostuu, kuoren ohella, keltuaisesta ja valkuaisesta. Karkeasti kananmuna voidaan jakaa osuuksiin, joista kuori on 10 %, keltuainen 30 % ja valkuainen 60 %. Kananmunan sisältämä proteiini on jakautunut tasaisesti keltuaisen ja valkuaisen välille mutta kananmunan rasvat, vitamiinit ja kivennäiset ovat pääasiassa keltuaisessa. Kananmunamassassa on proteiinia noin 12,5 % ja rasvaa 9,5 %. Kananmunan tarkemmasta ravintosisällöstä löytyy lisää tietoa monista elintarviketietokannoista (fooddata.dk, fineli.fi ja FoodData Central).

Kananmunaa käytetään koiran ruokinnassa erityisesti hyvälaatuisen proteiinin lähteenä. Proteiinin eli valkuaisen määrä ruuassa puhuttaa paljon mutta vähälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että proteiinin laatu on määrää ratkaisevammassa asemassa. Koiran (ja muidenkin eläinlajien) proteiinin tarve on itse asiassa aminohappojen tarvetta. Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita on 21 erilaista. Välttämättömiksi aminohapoiksi kutsutaan niitä kymmentä aminohappoa, joita koiran tulee saada ravinnosta tarvetta vastaava määrä, muutoin elimistön proteiinisynteesi ei pysty toimimaan. Näille kymmenelle aminohapolle voidaan siis määritellä ravitsemuksellinen tarvenormi eli se määrä, joka kyseistä aminohappoa on joka päivä saatava ravinnosta (NRC, 2006). Saannin tulee olla päivittäistä sillä proteiinia ei varastoida elimistöön. Mikäli proteiinia saadaan tarvetta enemmän, ylimääräinen hajotetaan ja se eritetään virtsaan typpenä. Proteiinia voidaan käyttää myös energiantuotantoon, liika energia varastoidaan rasvakudokseen.

Proteiinin laatu kuvaa sitä tehokkuutta, jolla ravinnon aminohappoja muunnetaan kudoksiksi. Jokaista välttämätöntä aminohappoa tarvitaan tietty määrä, jotta elimistön proteiinisynteesi voisi jatkua. Jos yksikin välttämätön aminohappo puuttuu tai sitä on liian vähän, koko synteesi pysähtyy, koska välttämätöntä aminohappoa ei voi korvata muilla aminohapoilla, vaikka niitä olisi kuinka paljon. Aminohappoa kuvataan silloin rajoittavaksi aminohapoksi, sillä sen puuttuminen rajoittaa muidenkin aminohappojen käyttöä. Ravitsemuksellisessa mielessä rajoittava aminohappo on sellainen, jota on ravinnossa vähiten suhteessa eläimen tarpeeseen. Metioniini ja lysiini ovat yleensä ensimmäiset rajoittavat aminohapot koiran ruokinnassa. Kananmunan aminohappoprofiili vastaa lähes täydellisesti koiran tarvitsemien välttämättömien aminohappojen tarpeeseen.

Paitsi välttämättömien aminohappojen määrä ruuassa niin myös ruuan sulavuus vaikuttavat proteiinin hyväksikäyttöön eli sen laatuun. Kananmunan proteiinin sulavuus on kypsennettynä hyvä, lähes 90 prosenttia, mutta kypsentämättömän kananmunan proteiinin sulavuus on vain noin puolet tästä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kananmunan antaa koiralle raakana, menettää sen arvokkaista proteiineista puolet. Raaka kananmuna sisältää sulatusta haittaavia aineita, kuten trypsiini-inhibiittoria ja avidiinia (Meyer ja Zentek, 2005). Nämä haitta-aineet tuhoutuvat kypsennettäessä.

Proteiinin laatua kuvaamaan ja eri proteiinin lähteiden vertailua helpottamaan on kehitetty erilaisia mittareita ja suhdelukuja. Käytetyin näistä, proteiinin biologinen arvo (BV), kuvaa proteiinin käyttökelpoisuutta eläimelle. Parhaiten koiran aminohappotarvetta vastaavat maitovalkuainen ja kananmuna, joiden biologinen arvo on lähes 100. Kananmunaa käytetäänkin yleensä proteiinin laatua käsittelevissä tutkimuksissa ns. referenssiproteiinina eli kaikkia muita tutkittavia proteiininlähteitä verrataan kananmunaan.

 

Kananmuna on tunnistettu koiralle parhaaksi proteiinilähteeksi aminohapposisällöstään ja korkeasta hyväksikäyttöasteesta johtuen ja sitä voidaankin kutsua ideaaliproteiiniksi.

Useimmissa tutkimuksissa, joissa tarkastellaan kananmunan käyttöä koiran ruokinnassa, on tutkittavana raaka-aineena kuivattu kananmunajauho. Tämä johtuu siitä, että kananmunajauhon käsittely on huomattavasti tuoreen kananmunan käyttöä helpompaa ja sisältää vähemmän hygieniaan ja prosessointiin liittyviä riskejä. Näihin asioihin palaamme myöhemmin, oman artikkelin muodossa. Murray ym. (1997) tutkivat useiden eläinproteiinien, niin sivutuotteiden kuin tuoreiden lihojenkin, proteiinin hyväksikäyttöä verraten niitä kananmunajauhoon ja soijajauhoon. Tutkimuksessaan he havaitsivat, että kananmunan proteiinin sulavuus oli 2 %-yksikköä parempi kuin muiden eläinproteiinien. Andrade ym. (2019) lisäsi asteittain kananmunajauhoa koirien ruokintaan aina 12 % asti. Hän havaitsi tutkimuksessaan, että lisäyksen myötä ruokavalion sulavuus parani ja kananmunajauhon kuiva-aineen ja proteiinin sulavuudet olivat yli 90 %. Kananmunajauho vaikutti positiivisesti myös maittavuuteen ja veriarvoihin, ulosteen koostumukseen sillä ei ollut vaikutusta. Muita samantyyppisiä havaintoja kanamunajauhon ylivertaisuudesta koiran ravinnon proteiinin lähteenä on tehnyt Dust ym. (2005).

Hyvälaatuisen proteiinin lisäksi kananmunassa on paljon rasvaa ja erinomainen rasvahapposisältö. Noin kaksi kolmasosaa kananmunan rasvahapoista on tyydyttymättömiä. Kananmuna sisältää koiralle välttämättömistä rasvahapoista sekä linolihappoa (omega-6) että alfa-linoleenihappoa (omega-3). Kananmunan rasvahapposisältö on sikäli ainutlaatuinen, että se on kalakunnan tuotteiden lisäksi ainoita DHA ja EPA (omega-3) rasvahappojen lähteitä. Rasvahapot osallistuvat moniin aineenvaihduntaprosesseihin ja mm. immuniteettiin, mutta ensimmäisenä rasvahappojen puute näkyy koiralla ihon ja karvapeitteen kunnossa. Kananmunassa omega-6 ja omega-3 rasvahappojen suhde on koiralle optimaalinen. Kananmunan rasvahapposisältöä pystytään muokkaamaan huomattavasti kanan ruokintaa muuttamalla (Ferrier ym. 1995).

Kananmuna on erinomainen koliinin lähde. Koliini on fosfolipidi, jota on lähes kaikissa elimistön kudoksissa. Sen tunnettu tehtävä on sikiön hermoston ja aivojen kehityksessä mutta uusimpien tutkimusten mukaan sillä on merkitystä myös aikuisyksilöiden aivotoiminnalle. Koiralle on määritelty koliinin tarvenormi (NRC, 2006). Monia tärkeitä aineenvaihduntatehtäviä on myös kolesterolilla, jonka takia ihmisten ravitsemussuosituksissa pitkään neuvottiin rajoittamaan kananmunien syömistä. Kolesteroli ei aiheuta ongelmaa koiralle eikä nykytietämyksen mukaan ihmisillekään. Koira on sopeutunut käyttämään ravintonaan nimenomaan rasvaa eikä se ole altis samantyyppisille sydän- ja verisuonisairauksille kuin ihminen.

Kananmunassa on runsaasti rasvaliukoisia vitamiineja sekä B-ryhmän vitamiineja mm. foolihappoa. Kivennäisistä erityisesti mainittavia ovat seleeni, sinkki ja jodi. Kananmuna sisältää myös karotenoideja luteiinia ja zeaksantiinia, jotka ovat luonnon antioksidantteja ja jotka liitetään erityisesti silmien terveyteen sekä ihmisillä, että koirilla (Wang ym. 2016). Kuten kananmunan proteiinin myös muiden elintärkeiden ravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisten biosaatavuus eli hyödynnettävyys on kananmunasta hankittuna parempi kuin monista muista lähteistä (Hiidenhovi, 2011).

Kananmunan membraanit erottavat keltuaisen valkuaisesta ja valkuaisen kananmunan kuoresta. Kananmunan membraanit sekä kananmunan sisältämät sadat muut proteiinit, jotka ovat kananmunalle uniikkeja, ovat tällä hetkellä ravitsemustutkimuksen äärimmäisen mielenkiinnon kohteena, sillä niillä on havaittu mielenkiintoisia terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Kananmunan proteiineilla ja peptideillä on lukuisia bioaktiivisia ominaisuuksia; antimikrobisuus, verenpaineen säätely, antiviraalisuus, antioksidatiivisuus, antitumoorisuus sekä vaikutukset immuunivasteeseen. Kananmunankuoren membraanin on havaittu olevan luonnollinen lähde niin kollageenille (tyyppi I), glukosamiinille, kondroitiinille kuin hyaluronihapolle. Membraanituotteilla on jo tehty tutkimuksia nivelvaivoista kärsivien ihmisten koeryhmillä ja tulokset ovat olleet rohkaisevia (Ruff, 2009).

Kananmunankuori on huokoinen biokeraaminen aine ja sen muotoutuminen on nopein biologinen kalkkeutumisprosessi, joka tunnetaan. Valmis kananmunankuori sisältää noin kuusi grammaa kivennäisaineita. Kananmunankuoresta noin 96 % on kalsiumkarbonaattia, tarkemmin sanottuna kalsiittia. Kananmunankuoressa on myös magnesiumia, fosforia ja useita hivenaineita (Hincke ym. 2012). Kananmunankuoren kalsium on tutkimusten mukaan hyvin käytettävissä ja se näyttäisi sisältävän vähemmän jäämiä raskasmetalleista kuin tavanomaiset kalsiumlisät (Schaafsma ja Beelen, 1999; Schaafsma ym. 2002).

Kananmuna kuulostaa täydelliseltä ravintopaketilta mutta jotain siitä kuitenkin puuttuu – C-vitamiinia ja kuitua ei ole ollenkaan. Terveiden koirien ruuan C-vitamiini täydennys ei kuitenkaan ole välttämätön ja suhteellisen pieni kuitumäärä riittää pitämään koiran ruuansulatuskanavan toiminnassa. Kananmuna on siis eläinproteiinia parhaimmillaan ja vieläpä werrattoman maukasta!

Lähteet:

Andrade, T., de Lima, D.C., Komarcheuski, A.S., Félix, A.P., de Oliveira, S.G. ja Maiorka, A. 2019. Spray-dried egg in the diet of dogs: implications for recovery nutritional, palatability and haematology. Semina: Ciências Agrárias, Londrina, 40(1):417-426. DOI: 10.5433/1679-0359.2019v40n1p417.

Dust J.M., Grieshop, C.M., Parsons, C.M., Karr-Lilienthal, L.K., Schasteen, C.S., Quigley, J.D., Merchen, N.R. ja G.C. Fahey, Jr. 2005. Chemical composition, protein quality, palatability, and digestibility of alternative protein sources for dogs. Journal of Animal Science 83:2414–2422.

Ferrier, L.K., Caston, L.J., Leeson, S., Squires, J., Weaver, B.J. ja B.J. Holub. 1995. Alpha-Linolenic acid- and docosahexaenoic acid-enriched eggs from hens fed flaxseed: influence on blood lipids and platelet phospholipid fatty acids in humans. The American Journal of Clinical Nutrition 62(1):81–86. https://doi.org/10.1093/ajcn/62.1.81

Hiidenhovi, J. 2011. Pieni muna – suuri ravintoainesisältö. Kansainvälisen kananmunan päivän 14.10.2011 seminaariesitys. Suomen Siipikarjaliitto ry. Viitattu 24.9.2020. Saatavilla: http://www.siipi.net/images/stories/ajankohtaista/km_koostumus_14102011_jh.pdf

Hincke, M.T., Nys, Y., Gautron, J., Mann, K., Rodriguez-Navarro, A.B. ja McKee, M.D. 2012. The eggshell: structure, composition and mineralization. Frontiers in Bioscience 17:1266-1280.

Meyer, H. ja Zentek, J. 2005. Ernährung des Hundens: Grundlagen, Fütterung, Diätetik. 5. painos. Blackwell Wissenschafts-Verlag, Berlin/Wien. 282 s.

Murray, S.M., Patil, A.R., Fahey, Jr. G.C., Merchen, N.R. ja Hughes, D.M., 1997. Raw and Rendered Animal By-Products as Ingredients in Dog Diets. Journal of Animal Science 75:2497–2505.

NRC (National Research Council), 2006. Nutrient Requirements of Dogs and Cats. Washington, DC: The National Academies Press. https://doi.org/10.17226/10668.

Ruff, K.J., DeVore, D.P. Leu, M.D. ja M.A. Robinson. 2009. Eggshell membrane: A possible new natural therapeutic for joint and connective tissue disorders. Results from two open-label human clinical studies. Clinical Interventions in Aging 4:235–240.

Schaafsma, A. ja Beelen. G.M. 1999. Eggshell powder, a comparable or better source of calcium than purified calcium carbonate: piglet studies. Journal of the Science of Food and Agriculture 79:1–5.

Schaafsma, A., Van Doormaal, J. J., Muskiet, F.A.J., Hofstede, G.J.H., Pakan, I. ja E. Van Der Veer. 2002. Positive effects of a chicken eggshell powder-enriched vitamin–mineral supplement on femoral neck bone mineral density in healthy late postmenopausal Dutch women. British Journal of Nutrition 87:267-275.

Wang, W., Hernandez, J., Moore, C., Jackson, J. ja K. Narfström. 2016. Antioxidant supplementation increases retinal responses and decreases refractive error changes in dogs. Journal on Nutritional Science 5(8):1-7.

Susanna Särkijärvi