Rovio Pet Foods kananmuna koiranruoassa

Miten syntyi Werraton-koiranruoka? Osa 1

Mitä kaikkea kuuluu koiranruoan valmistuksen aloittamiseen tyhjästä? Werrattoman tuotekehittäjä Susanna Särkijärvi kertoo, kuinka rohkeus, asiantuntemus, kova työ ja hyvä tiimi saivat aikaan kotimaisen koiranruoan. 

Werraton-kuivaruoan tarina alkoi omalta osaltani marraskuussa 2018. Työskentelin silloin Luonnonvarakeskuksella (Luke) eläinravitsemuksen tutkijana. Tulevan Rovio Pet Foodsin perustaja, Tero Rovio, otti yhteyttä Lukeen hankeidealla, jonka päätavoitteena oli koiran kuivaruokatuotannon aloittaminen Loimaalla. 

Oli onnekkaiden sattumusten summa, että työtä tarjottiin juuri minulle. Luonnollisin vaihtoehto olisi ollut ystäväni ja kollegani Riitta Kempe, joka on kiistatta paras suomalainen koiranruokinnan asiantuntija. Riitta oli kuitenkin kiireinen väitöstyönsä parissa, joten sain Rovion kehitystyön hankesalkkuuni. Toki minäkin olin urani aikana jo tehnyt koiraprojekteja, yhtenä isoimmista ponnistuksista mm. Koiran ruokinta ja hoito -oppaan kirjoittajana toimiminen. Koiran ravitsemukseen liittyvää asiantuntemusta olen kuitenkin enimmäkseen kerryttänyt rakkaudesta lajiin eli oman harrastuksen ja kasvatustyön innoittamana. Tutkijantyöni kautta pääsin helposti käsiksi uusimpiin tutkimusjulkaisuihin ja muutenkin koiran ruokinnan tiedemaailmaan. Yhtään ei haitannut myöskään se, että istuimme Riitan kanssa samassa huoneessa Ypäjällä kymmenkunta vuotta ja työskentelimme samoissa hankkeissa, minä hevosten ja Riitta koirien parissa. Kaikki kunnia Riitalle uraauurtavasta työstä koiranruokinnan asiantuntijuuden parissa!

Rohkeasti kohti kotimaista koiranruokaa

Keväällä 2019, kun valtion byrokratia hanke- ja salassapitosopimuksineen oli selätetty, pääsin käsiksi varsinaiseen työhön. Ensimmäisenä piti selvittää sopivien suomalaisten raaka-aineiden saatavuus, sillä alusta pitäen oli selvää, että tuotteet tulisivat olemaan kotimaisia. Tero on itse maanviljelijä ja alkutuotannon toimija, joten yhtenä hankkeen perusajatuksena ja eteenpäin vievänä voimana oli koiranruoan kotimaisuus ja kysymys siitä, miksi sitä on niin heikosti tarjolla. Laadukkaita raaka-aineita on saatavilla, asiantuntemusta ravitsemuksesta löytyy ja teknologia on olemassa – ilmeisesti vain rohkeutta on puuttunut. Ja rohkeutta kyllä Terossa on! 

Muistan vielä hyvin, miten turhauttavaa oli, kun aikaisempi koiratutkimus silloisessa MTT:ssä loppui. Reseptit oli tehty, koerehut oli tehty, jopa käytännön koiratutkimuksia tehtiin kovassa valmennuksessa olevilla koirilla, mutta sitten rahahanat laitettiin kiinni ja kaikki työ tuntui valuvan hukkaan. Nyt pääsisin hyödyntämään kaiken, mitä siihen saakka oli opittu.

Kuorittua kauraa ja kuitupitoista pellavaa

Raaka-ainevalikoima oli loppujen lopuksi aika nopeasti kartoitettu, ja totesimme, että kaikkia perusraaka-aineita löytyisi helposti. Toki etuna moniin ja moninaisiin koiranruokiin tulisi olemaan niiden alkuperä: puhdas, jäljitettävä, turvallinen ja luotettava suomalainen tuote. Päivänselvää oli, että ruoissa tulisi olemaan kauraa ja nimenomaan kuorittua kauraa, jonka ylivertaisuus muihin viljoihin nähden oli todettu sekä omissa hevostutkimuksissani että koiratutkimuksissa. 

Toinen koetoiminnasta tuttu raaka-aine oli pellava, jota tutkittiin myös MTT:n aikaan hevosten ja koirien ruokinnassa. Sille löytyi sopiva käyttömäärä, koska kuitupitoisena raaka-aineena se ei ole sulavuudeltaan kovin hyvä. Sillä on kuitenkin suotuisia vaikutuksia suolistoon ja se on erinomainen rasvahappojen lähde. 

Koira- ja hevostutkimuksia yhdistää vahva sidos terveyteen ja hyvinvointiin. Kun pääpaino ravitsemuksen suunnittelussa ei ole tuotannon maksimoimisessa, kuten lehmillä ja sioilla, siirtyy kiinnostus enemmän ravinnon terveysvaikutuksiin. Toki kaikkien raaka-aineiden tulee soveltua urheilevien eläinten ruokintaan, sillä sekä hevosten että koirien tuotantopanoksena voidaan pitää niiden urheilu- tai työsuoritusta.

Kananmunaa!

Raaka-ainesisällöstä oli Terolla yksi vahva mielipide: tuotteet tulisivat sisältämään kananmunaa. En nähnyt siinä mitään ongelmaa, sillä kananmuna on hieno raaka-aine ja soveltuu koirien ruokintaan erinomaisesti. Kananmuna on koiralle niin sanottu ideaaliproteiini eli sen aminohappokoostumus vastaa parhaiten koiran tarpeita. 

Ihmettelin, ettei kananmunaa sisältäviä kuivaruokia ollut enempää markkinoilla, mutta tiesin, että se on raaka-aineista kalleimmasta päästä. Kaikkialla muualla maailmassa kananmuna on myös riski, sillä se on suurin yksittäinen ruokaperäisen zoonoosin (salmonella) aiheuttaja, mikä ymmärrettävästi rajoittaa sen käyttöä. Suomessa on toteutettu jo vuosikymmenien ajan EU:n myöntämällä kansallisella poikkeuksella erittäin tiukkaa salmonellavalvontaa, mikä tekee suomalaisista munista käytännössä salmonellavapaita. Vaikka salmonella tuhoutuukin kypsennettäessä, on sen joutuminen suurten monikansallisten koiranruokayritysten tuotantolinjoihin niin iso riski, etteivät he halua sitä ottaa. Suomalaisella puhtaalla kananmunalla tämä on kuitenkin mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää, jotta koirammekin voivat nauttia ravitsevaa kananmunaa.

Reseptien laadinta, eli kuinka excelit tulivat uniinkin

Kun raaka-aineet olivat selvillä, oli aika ryhtyä muodostamaan reseptejä. Lähtökohtana oli laatia reseptit neljälle tai viidelle eri tuotteelle. Ravintolaskenta oli minulle tuttua, sillä se on ihan raakaa perustyötä eläinlajista riippumatta. Tulee vain tuntea rehuopin peruskäsitteet ja lainalaisuudet, jotta hommassa onnistuu. Olin myös värkännyt kotidieettejä erilaisille koirille ja tehnyt vertailuja eri kuivaruokamerkkien kesken, kun valitsin ruokaa omaan käyttööni tai varsinkin kasvattamilleni pennuille. 

Tiesin, kuinka suuresta urakasta on kysymys, mutta en arvannut, että kevään aikana näkisin uniakin exceleistä. Reseptin tuottaminen on toki paljon muutakin kuin laskentaa, sillä sen taustalle kätkeytyy mittava määrä tietoa koirien ravinnontarpeista, eri raaka-aineiden soveltuvuudesta koirien ruokintaan, mahdollisista käyttöä rajoittavista tekijöistä, raaka-aineiden yhdysvaikutuksista, raaka-aineiden vaikutuksista dieetin sulavuuteen ja ravintoaineiden hyväksikäyttöön sekä paljon, paljon muuta.Sen lisäksi, että reseptin tarkoitus on muodostaa raaka-aineista kokonaisuus, joka vastaa mahdollisimman hyvin koiran ravinnontarvetta ja on tehokkaasti eläimen hyväksikäytettävissä, tulee reseptin toimia myös teollisessa prosessissa. 

– Susanna Särkijärvi

Lähteet:

EFSA (European Food Safety Authority), 2019. The European Union One Health 2018 Zoonoses Report. EFSA Journal 2019;17(12):5926. Doi: 10.2903/j.efsa.2019.5926. Viitattu: 28.8.2020.

Julkaisu saatavilla sähköisesti: http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5926

FINLEX, 2013.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta 1037/2013. Viitattu: 28.8.2020.


Julkaisu saatavilla sähköisesti: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131037