Suurin osa koirista nauttii ulkoilusta myös talvikeleillä ja jokaisen koiran tulisikin päästä ulos päivittäin myös kaikkein kovimmillakin pakkasilla. Ulkoilu tulee mitoittaa sään ja koiran kylmänkestävyyden mukaan. Koiran oloa talviulkoilussa tulee tarkkailla ja kääntyä heti kotimatkalle, mikäli koira näyttää kylmettymisen tai paleltumisen merkkejä. Kylmettymisen merkkejä ovat esimerkiksi jalkojen nostelu, täriseminen tai liikkumisen haluttomuus. Erityisen kovalla pakkasella ulkoilun tarkoituksena on lähinnä koiran tarpeiden teko, eikä niinkään ”urheilusuoritus”. Koiraa ei myöskään tule pitää autossa kylmillä ilmoilla, ellei autossa ole sisälämmintä.
Kylmänkestävyys riippuu erityisesti koiran koosta sekä turkin paksuudesta. Parhaiten kylmää kestävät paksuturkkiset koirat, joilla on pidemmän päällikarvan alla tiivis pohjavilla. Sen sijaan kylmyydestä kärsivät eniten pennut sekä vanhemmat koirat, pienikokoiset, lyhytkarvaiset tai karvattomat koirat, joille jo pienikin pakkanen voi olla liikaa.
Ulkotiloissa asuvalla koiralla tulee olla vapaa pääsy suojaan kylmyyttä ja tuiskua vastaan. Koiran viihtymistä ulkona on hyvä seurata ja ottaa koira tarvittaessa esimerkiksi yöksi sisätiloihin. Myös ulkokoiralla on oltava sulaa vettä saatavilla kokoajan.
Kylmänaralle koiralle tulee pukea talvikeleillä riittävän lämmin vaate. Puvun tulee olla koiralle sopivankokoinen ja koiran täytyy pystyä tekemään tarpeensa puku päällä ja liikkua vaivattomasti. Puvun lisäksi tassut voi suojata töppösillä, joita on saatavilla monia erilaisia. Töppöset suojaavat tassuja kylmältä sekä estää lumen paakkuuntumiselta tassun pohjiin, ja myös tiesuola voi ärsyttää ihoa. Usein ensimmäiset kerrat vaatteiden kanssa koiran liikkuminen on erilaista, joten takkiin ja töppösiin on totuteltava kotioloissa.
Mikäli koira paleltuu ulkona, tulee koira saada sisätiloihin ja lämmittely aloittaa varovasti. Koiralla voi olla paleltumia esimerkiksi korvissa, tassuissa tai hännässä. Myös urosten kivekset ovat palentumisherkät. Paleltunut kohta alkaa usein punoittaa ja se voi myös turvota. Paleltunutta kohtaa ei kannata hieroa, vaan koiran voi kääriä lämpimään vilttiin ja laittaa lähelle lämmönlähdettä. Mikäli koiran olo on tuskainen, se nuolee jatkuvasti palentunutta kohtaa tai palentunut kohta ei palaudu sisätiloissa nopeasti normaaliksi, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
Eeva Lehtonen, Rovio Pet Foods