Ravitsemuksella pystytään sekä ennaltaehkäisemään sairauksia että tukemaan sairaan lemmikin vointia ja parantamaan samalla lemmikin elämänlaatua merkittävästi.
Ortopedisiä eli tuki- ja liikuntaelinsairauksia potee lemmikeistä ainakin noin 10 %. Ortopedisiä sairauksia ovat esimerkiksi lonkkavika eli lonkkaniveldysplasia, osteokondroosi eli luun ja ruston kasvu- ja kehityshäiriö, selän välilevysairaus ja nivelrikko. Moniin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyy perinnöllinen alttius.
Alle vuoden ikäisistä koirista tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsii jopa neljännes, ja 20 %:lla näistä ongelmista saattaa olla ravitsemuksellinen taustasyy. Pennun nopea kasvu, pennun ylipaino, rotu ja yli 25 kg:n aikuispaino ovat riskitekijöitä luun ja ruston kasvu- ja kehityshäiriöille. Näistä liian nopeaa kasvua ja pennun ylipainoa pystytään ennaltaehkäisemään pennulle sopivalla ravitsemuksella.
Jos koira on jo sairastunut tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, kivun hoito on äärimmäisen tärkeää – kipu on yksi merkittävimmistä eläimen elämänlaatua huonontavista tekijöistä. Potilaan pitäminen normaalipainoisena tai ylipainoisen lemmikin laihdutus takaisin normaalipainoon on osa kokonaisvaltaista hoitoa, ja erittäin tärkeää.
Koiran energian saanti, koiran kuntoluokka (BCS, body condition score) ja paino
Ruokinnan näkökulmasta pentukoiran optimaalisessa kasvussa ja aikuisen koiran nivelterveyden ylläpitämisessä oleellisia asioita ovat
- sopiva energian- ja ravintoaineiden saanti
- oikea ja sopiva kuntoluokka (BCS eli body condition score) 4–5/9
- sopiva paino
- laadukas ja koiralle sopiva ruokavalio, jossa on sopiva kalsiumin ja fosforin saanti ja suhde, sekä oikeat määrät D- ja A-vitamiineja. Erityisesti tämä korostuu kasvavan pennun ruokinnassa.
Koiran energiantarve on yksilöllinen, ja muuttuu pennun kasvaessa. Suuremman rodun pennut tarvitsevat suhteessa hieman vähemmän energiaa ja rasvaa kuin pienempien rotujen pennut. Koiranpennun ylipaino on haitallista ja johtuu suoraan siitä, että pentu saa ravinnostaan liikaa energiaa tarpeeseensa nähden. Ylipaino altistaa tuki- ja liikuntaelinsairauksille ja aiheuttaa mekaanista rasitusta kehittyvälle luustolle ja nivelille. Koiranpennun energiansaantia onkin jatkuvasti tarkkailtava ja omistajan on tärkeää oppia kuntoluokittamaan koiraansa. Kuntoluokitukseen saa tarvittaessa apua eläinlääkäriltä, ja pentuajan rokotuksilla on hyvä käydä läpi myös pennun kasvua ja ruokintaa. Myös aikuisella koiralla ylipainon välttäminen on tärkeää, ja koira on hyvä punnita ja kuntoluokittaa muutamien viikkojen välein.
Ruokintaan voidaan lisätä nivelterveyttä tukevia valmisteita
Nivelterveyttä voidaan tukea ruokintaan lisättävillä valmisteilla. Näitä ovat esimerkiksi omega-3-rasvahapot, glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, kollageeni, sekä antioksidantit E- ja C-vitamiinit. Erityisesti nivelsairauksista, kuten nivelrikosta, kärsivän koiran ruokintasuunnitelmaan on syytä lisätä inflammaatiota ja kipua vähentäviä sekä rustokudoksen uusiutumista tukevia valmisteita osana kokonaisvaltaista hoitoa. Osa potilaista hyötyy valmisteista selvästi, osalla ei havaita kliinistä vastetta.
Rasvahapoilla, erityisesti omega-3-rasvahapoilla, on tutkimusten mukaan nivelrikon oireita lieventävää vaikutusta, ja niiden tiedetään rauhoittavat nivelrikon aiheuttamaa tulehdusreaktiota. Omega-3-ryhmän rasvahapot muodostuvat α-linoleenihaposta, joka muuntuu koiran elimistössä eikosapentaeenihapoksi (EPA) ja dokosaheksaeenihapoksi (DHA). Bauerin (2011) mukaan EPA/DHA:n annostus nivelrikkoa sairastavalle koiralle on 310 mg/kg0.75, mikä tarkoittaa esimerkiksi 4,5 kg:n painoiselle koiralle 965 mg EPA/DHA:ta vuorokaudessa ja 25 kg:n painoiselle koiralle 3466 mg EPA/DHA:ta vuorokaudessa. Useissa tutkimuksissa kokonaisomega-3-rasvahappojen määrällä 50–250 mg/kg vuorokaudessa on saavutettu potilaan kannalta positiivisia tuloksia (Endres ym. 1989, Lee ym. 1985, Kremer ym. 1995, Hansen ym. 2008). Rasvahappojen käyttöä lisäravinteena pidetään turvallisena, eikä niillä ole raportoidusti todettu olevan merkittäviä haittavaikutuksia. Ruuan maittavuuteen rasvahappojen lisäyksellä saattaa joidenkin koirien kohdalla olla huonontavaa vaikutusta, ja joillakin yksilöillä voi esiintyä esimerkiksi mahasuolikanavan oireilua.
Kondroitiinisulfaatti ja glukosamiini ovat nivelruston rakenneaineita, ja näillä saattaa olla nivelrikon oireita lieventäviä vaikutuksia – tutkimustulokset aiheesta ovat kuitenkin ristiriitaisia. Annostusohjeissa on vaihtelua suuresti: glukosamiinin suositeltu annostus on lähteestä riippuen 20–35 mg/kg, jopa 111 mg/kg annostukseen asti vuorokaudessa (Neil ym. 2005, McCarthy ym. 2007, Meulytzer ym. 2008, Gupta ym. 2012). Kondroitiinisulfaatin suositusannokset vaihtelevat 8,8–89 mg/kg (Neil ym. 2005, McCarthy ym. 2007, Gupta ym. 2012) vuorokaudessa.
Kollageeni on aminohapoista koostuva sidekudosproteiini. Nivelruston proteiineista 70 % on kollageenia ja tyypin II kollageenia esiintyy eniten rustokudoksessa. Nivelravinteena käytetään tyypin II kollageenia, joka on denaturoitumatonta eli sen rakenne ei ole muuttunut. Denaturoitumattoman tyypin II kollageenin syöttämisen on todettu muutamissa tutkimuksissa (mm. D’Altio ym. 2007, DeParle ym. 2005, Peal ym. 2007) auttaneen koiria nivelrikkokivussa, kollageenin annostus on vaihdellut 0,02–0,5 mg/kg. Denaturoitumatonta tyypin II kollageenia pidetään lemmikeille turvallisena valmisteena, eikä siitä ole raportoitu haittavaikutuksia.
E- ja C-vitamiinit toimivat myös koirilla antioksidantteina. Antioksidantit muuttavat vapaita radikaaleja vaarattomaan muotoon, ja ennaltaehkäisevät solujen DNA:n, valkuaisaineiden ja solukalvojen vaurioiden syntymistä.
Asiantuntijaeläinlääkäri Noora Sjögren
Lähteitä:
Bauer John E, 2011: Therapeutic use of fish oils in companion animals, Journal of the American Veterinary Medical Association, December 1, 2011, Vol. 239, No. 11, Pages 1441-1451, https://doi.org/10.2460/javma.239.11.1441
D’Altilio M, Peal A, Alvey M, Simms C, Curtsinger A, Gupta RC ym. Therapeutic efficacy and safety of undenatured type II collagensingly or in combination with glucosamine and chondroitin in arthritic dogs.Tox Mech Meth. 2007; 17:189-96.
DeParle LA, Gupta RC, Canerdy TD, Goad JT, D’AltilioM, BagchiM ym. Efficacy and safety of glycosylated undenatured type‐II collagen (UC‐II) in therapy of arthritic dogs. JVetPharm Ther. 2005; 28:385-90.53.
Endres S, Ghorbani R, Kelley VE, Georgilis K, Lonnemann G, van der Meer JW ym. The effect of dietary supplementation with n-3 polyunsaturated fatty acids on the synthesis of interleukin-1 and tumor necrosis factor by mononuclear cells. N Engl J Med. 1989;320(5):265-271.
Gruenwald J, Petzold E, Busch R, Petzold HP, Graubaum HJ. Effect of glucosamine sulfate with or without omega-3 fatty acids in patients with osteoarthritis. Adv Ther. 2009;26(9):858-871.
Gupta RC, Canerdy TD, Lindley J, Konemann M, Minniear J, Carroll BA ym. Comparative therapeutic efficacy and safety of type-II collagen (uc-II), glucosamine and chondroitin in arthritic dogs: Pain evaluation by ground force plate. J Anim Physiol Anim Nutr. 2012;96(5):770–777.
Kremer JM, Lawrence DA, Petrillo GF, Litts LL, Mullaly PM, Rynes RI ym. Effects of high-dose fish oil on rheumatoid arthritis after stopping nonsteroidal antiinflammatory drugs. Clinical and immune correlates. Arthritis Rheum. 1995;38(8):1107–1114.
McCarthy G, O’Donovan J, Jones B, McAllister H, Seed M, Mooney C. Randomised double-blind, positive-controlled trial to assess the efficacy of glucosamine/chondroitin sulfate for the treatment of dogs with osteoarthritis. Vet J. 2007;174(1):54-61.
Neil KM, Caron JP, Orth MW. The role of glucosamine and chondroitin sulfate in treatment for and prevention of osteoarthritis in animals. J Am Vet Med Assoc. 2005;226(7):1079–1088
Peal A, D’Altilio M, Simms C, Alvey M, Gupta RC, GoadJT ym. Therapeutic efficacy and safety of undenatured type‐II collagen (UC‐II) alone or in combination with (−)‐hydroxycitric acid and chromematein arthritic dogs. J Vet Pharm Ther. 2007; 30:275-8.