Turvallinen ja hyvälaatuinen ruoka on erittäin tärkeässä osassa lemmikkien terveyttä ja hyvinvointia. Kokonaisvaltaisesti ajateltuna ihmiset ja eläimet elävät samassa maailmassa ja ympäristössä, ja lemmikkieläimet jakavat kanssamme yhteisen kodin.
Lemmikkien ruoan eli rehun valmistus on Suomessa tarkkaan valvottua
Eläinten ruoasta puhuttaessa puhutaan aina rehusta – on sitten kyseessä hevosten, nautojen tai koirien ja kissojen ruoka. Rehun valmistuksessa noudatetaan rehulainsäädäntöä. Rehujen turvallisuudesta on vastuu yrityksellä, ja Ruokavirasto valvoo ja käy tarkistamassa rehutehtaiden, kuten meidän Rovio Pet Foodsin tehtaan, tilat säännöllisesti. Koko rehuketjua valvotaan Suomessa tarkasti, ja sen tarkoituksena on varmistaa rehujen turvallisuus, rehujen soveltuvuus käyttötarkoitukseen ja se, että rehut täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Ruokavirasto varmistaa rehujen laatua valvomalla, tarkastamalla ja analysoimalla kaikkia markkinoilla olevia rehuja.
Lemmikkieläinten rehujen valmistukseen käytetään runsaasti eläinperäisiä raaka-aineita, ja ne ovat peräisin vain elintarvikkeeksi teurastetuista eläimistä tai riistasta. Lainsäädännössä tällaisia ruhonosia kutsutaan luokan 3 sivutuotteiksi (esimerkiksi elimet, luut, korvat, sorkat ja muu kuin elintarvikkeeksi tarkoitettu liha). Mitään sellaisia aineita, jotka ovat lemmikeille haitallisia tai kiellettyjä, ei saa käyttää rehun raaka-aineena. Meillä Rovio Pet Foodsin tehtaalla kuivaruoan eli ”nappulan” valmistusprosessissa raaka-aineet kypsennetään, hygienisoidaan (eli nostetaan rehumassan lämpötila yli + 90 asteen) ekstruderissa, kuivataan ja jäähdytetään. Muun muassa näillä vaiheilla varmistetaan rehun korkea ja hygieeninen laatu ja tätä kautta turvallisuus sekä lemmikeille että rehuja käsitteleville omistajille.
Mikäli omistaja haluaa syöttää lemmikilleen esimerkiksi lihoja raakana, on tärkeää muistaa huolehtia hygieniasta. Raakaruoan käytössä mikrobiologiset riskit korostuvat, koska mikrobeja tuhoavaa kuumennuskäsittelyä ei ole. Huolellinen käsi- ja keittiöhygienia ovat tärkeitä ja se, että ihmisten ja lemmikkien ruoat eivät pääse toistensa kanssa kosketuksiin. Muutenkin raaka liha, vihannekset ja muut raaka-aineet käsitellään erillään, ja käsittelyssä on tärkeää käyttää eri välineitä ja työpintoja. Pienten lasten ja vauvojen pääsy lemmikin ruokakupille tulee estää, ja lemmikkien ruokakupit on tärkeää käytön jälkeen puhdistaa huolella pesuaineella ja kuumalla vedellä.
Ihmiset ja eläimet – yhteisiä taudinaiheuttajia, yhteinen terveys
Eläimillä ja ihmisillä on paljon yhteisiä loisia, bakteereita ja viruksia, ja yli puolet ihmisten infektio- eli tartuntataudeista on zoonoottisia. Zoonoosi tarkoittaa tartuntatautia, joka leviää eläimistä ihmisiin joko suoraan tai väli-isäntien kautta, osa zoonooseista voi levitä myös ihmisistä eläimiin. Uusista, uhkaavista tartuntataudeista vielä suurempi osa on lähtöisin eläimistä – tästä hyvänä ja varoittavana esimerkkinä vuonna 2020 pandemian aiheuttanut virus SARS-CoV-2 ja sen aiheuttama sairaus COVID-19, kansankielellä ”korona”. Erilaiset zoonoosit tarttuvat esimerkiksi elintarvikkeiden välityksellä, mutta myös suoran kosketuksen kautta.
Eläinlääkäreiden yksi keskeisistä tehtävistä, terveiden ja sairaiden eläinten hoitamisen sekä muiden eläinlääketieteeseen liittyvien tehtävien ohella, on koko yhteiskunnan elintarviketurvallisuuden takaaminen. Elintarviketurvallisuuden tavoitteena on ihmisen sairauksien ehkäisy ja terveyden turvaaminen, ja se käsittää joukon ruoan käsittelyyn, valmistukseen ja säilytykseen liittyviä käytäntöjä. Nämä samat pätevät myös lemmikkien ruokiin eli rehuihin, ja rehujen turvallisuus ja hygienia ovat tietenkin lemmikkien terveyden, mutta myös ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden turvaamisen kannalta olennaisia asioita. Turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset bakteerit ja loiset, jotka voivat aiheuttaa tauteja sekä eläimissä että ihmisissä.
Yhteiset bakteerit, virukset ja loiset
Loiset, bakteerit ja virukset voivat aiheuttaa sekä ihmisen että lemmikin sairastumisen, ja näitä taudinaiheuttajia on maailmassa useita. Bakteerit, kuten esimerkiksi Salmonella-suvun bakteerit, voivat aiheuttaa mm. ruokamyrkytyksen, salmonelloosin, ja Toksoplasma gondii -loinen toksoplasmoosin. Kerron näistä kahdesta taudinaiheuttajista hieman enemmän tässä artikkelissa, sillä ainakin näistä jokaisen lemmikinomistajan on hyvä olla tietoinen. Vaikka lemmikki ei kliinisesti sairastuisikaan tautiin, lemmikki voi toimia taudinaiheuttajan välittäjänä, ja aiheuttaa ihmisten sairastumisen – erityisesti immuunisairautta potevat henkilöt, vauvat tai vanhukset – esimerkiksi lemmikin syömän ruoan kautta.
Salmonella
Salmonella on suolistobakteeri, joka leviää ulosteen mukana ympäristöön. Salmonella voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen, jos se pääsee kulkeutumaan elintarvikkeisiin tai veteen. Salmonellat lisääntyvät elintarvikkeissa tai eläinten rehuissa, jos ruoan kuumennus tai säilytysolosuhteet ovat riittämättömät. Tavallisimmin salmonella leviää raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan tai esimerkiksi pastöroimattoman maidon välityksellä. Salmonella on zoonoosi, mutta se tarttuu vain harvoin suoraan eläimestä ihmiseen. Salmonellan aiheuttamaa sairautta sanotaan salmonelloosiksi.
Monissa maailman maissa salmonella on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Suomi, Ruotsi ja Norja muodostavat tähän poikkeuksen, sillä salmonellatilanne on näissä maissa huomattavasti parempi kuin muualla. Suomessa on olemassa kansallinen salmonellavalvontaohjelma, ja Suomessa esiintyy tuotantoeläimissä erittäin vähän salmonellatartuntoja. Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat esimerkiksi kananmunat, joita Rovio Pet Foodsin lemmikkien rehuissa käytetään runsaasti. Salmonellavalvonta on tarkkaa, salmonellanäytteitä otetaan salmonellavalvontaohjelman mukaisesti ja sitä toteutetaan koko tuotantoketjussa.
Lemmikeistä salmonellaa kantavat usein suolistossaan ilman oireita matelijat, kilpikonnat ja siilit. Koirat ja kissat voivat saada salmonellatartunnan ruoasta, ympäristöstä tai ihmiseltä. Salmonellatartunta voi olla täysin oireeton, ja olla ihmisen ja eläimen elimistössä piilevänä kuukausia. Ihmisillä salmonelloosin oireina voi esiintyä esimerkiksi pahoinvointia, ripulia, kuumetta, päänsärkyä, ja myöhemmin osalle sairastuneista voi kehittyä reaktiivinen niveltulehdus. Salmonelloosiin sairastuvat herkimmin heikkokuntoiset, vastasyntyneet ja nuoret eläimet, ja oireet ovat samoja kuin ihmisilläkin.
Kuumentaminen tuhoaa salmonellan, ja tästä syystä myös lemmikeille tarjottava liha tulee huolellisesti kypsentää yli +70 celsiusasteeseen ja siipikarjanliha yli +75 celsiusasteeseen. Raa’at ja kypsät elintarvikkeet ja lemmikeille tarkoitetut ruuat on tärkeää pitää erillään toisistaan. Niitä on tärkeää myös käsitellä niin, etteivät salmonellabakteerit pääse leviämään esimerkiksi käsien tai vaikkapa koiran ruokakupin kautta ihmisten elintarvikkeisiin.
Toksoplasma
Toxoplasma gondii -loinen aiheuttaa toksoplasmoosi-nimisen tartuntataudin sekä ihmiselle että eläimille, ja sen pääisäntinä toimivat Suomessa kotikissat ja ilvekset. Ihminen ja muut nisäkkäät, sekä linnut voivat saada toksoplasmoositartunnan. Loinen lisääntyy suvullisesti vain kissaeläinten suolistossa ja leviää kissaeläinten ulosteissa ympäristöön ookystien muodossa. Muut kissat ja esimerkiksi koira tai ihminen saavat tartunnan niellessään ookystia, esimerkiksi raa’an ravinnon mukana. Eläimen tai ihmisen elimistössä näistä ookystistä vapautuu loisia, jotka tunkeutuvat kudoksiin (yleensä lihas- tai hermokudokseen, keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin) ja muodostavat sinne loisrakkuloita. Kudoksissa koteloituneena olevat loiset voivat säilyä pitkään elävinä ja tartuntakykyisinä, mutta ne menehtyvät + 65 °C:een lämmössä tai pakastettaessa. Ihminen tai lemmikki voi saada tartunnan esimerkiksi kissan ulosteista tai raa’asta lihasta.
Jos ihminen saa toksoplasmatartunnan, se säilyy ihmisillä loppuelämän. Toksoplasmatartunta on maailmalla hyvin tavallinen, ja se on yksi yleisimmistä ihmisten loissairauksista. Pohjoismaissa tartunta on tutkimusten mukaan joka viidennellä ihmisellä, mutta kliinistä eli oireilevaa sairautta tavataan harvemmin. Kissoilla kliininen toksoplasmoosi aiheuttaa esimerkiksi syömättömyyttä, vaisuutta, yskää ja hengenahdistusta, kuumetta, oksentelua ja ripulia. Myös neurologiset eli hermostolliset oireet ovat mahdollisia, esimerkiksi jäykkyys ja halvausoireet. Kissanpennuilla toksoplasmoosi voi aiheuttaa vakavan yleisinfektion ja kuoleman.
Toksoplasmainfektioon ei ole parantavaa hoitoa, joten ennaltaehkäisy on tärkein keino suojautua sairaudelta. Hyvä hygienia ja esimerkiksi lemmikeille annettavan lihan kypsennys on hyvä ennaltaehkäisytapa. Pakastaminen tappaa lihaskudoksissa olevat toksoplasmakystat, joten jos liha halutaan antaa raakana, se tulee pakastaa.
Ei siis ole täysin merkityksetöntä, miten lemmikit meidän ihmisten kanssa elävät, mistä niiden ruokavalio koostuu ja miten niiden terveyttä ja sairauksia hoidetaan. Ihmisten ja eläinten terveydet ovat sidoksissa toisiinsa ja ympäristöön mm. yhteisten taudinaiheuttajien kautta, ja ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat lopulta merkittävästi molempien terveyteen. Lemmikkien sairauksilla ja myös sillä mitä lemmikit syövät, on lopulta vaikutusta sekä ympäristöön että myös ihmisten terveyteen. Kun pidät huolta lemmikistäsi, pidät samalla huolen myös itsestäsi, perheestäsi ja ympäristöstäsi.
Lähteitä ja lisälukemista:
Toksoplasmoosi: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/zoonoosikeskus/zoonoosit/loisten-aiheuttamat-taudit/toksoplasmoosi/
Salmonelloosi: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/zoonoosikeskus/zoonoosit/bakteerien-aiheuttamat-taudit/salmonelloosi/
Koirien ja kissojen ruoka, Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/rehu–ja-lannoiteala/rehut-ja-rehualan-toimijat/elaimista-saatavien-sivutuotteiden-kaytto-elainten-ruokinnassa/koirien-ja-kissojen-ruoka/
Asiantuntijaeläinlääkäri Noora Sjögren
Tutustu muihin artikkeleihimme:
Mistä tiedän, että koirani voi hyvin?