Metsästyskoiran ruoka ja ruokinta

Metsästyskoiran aktiivisin kausi alkaa syksyllä ja jatkuu työtehtävistä riippuen vielä seuraavan vuoden puolelle. Toki koiran kunnosta tulee huolehtia koko vuoden ajan ja harjoituksetkin jatkuvat vuodenajasta riippumatta. Koiran energian tarve saattaa vaihdella paljonkin eri vuoden aikoina heijastellen sen kulloistakin aktiivisuutta. Koiran ruokinnan tulee vastata vaihtelevaan energiantarpeeseen ja täyttää sen ravintoaineiden, kuten proteiinin, kivennäisten ja vitamiinien tarve.

Koiran energiatasetta tarkkaillaan sen lihavuuskunnosta. Liian vähän energiaa saava koira laihtuu ja mikäli energiaa tulee ruuasta liikaa tarpeeseen nähden – koira lihoo. Joskus omistajilla on suuria vaikeuksia niin omassa kuin koirankin painontarkkailussa ja tätä aihetta kannattaa hiukan opetella ja tarvittaessa turvautua koiran punnitsemiseen. Muiden ravintoaineiden suhteen tilanne onkin hiukan hankalampi, sillä niiden puutosta tai liika saantia ei koira kerro. Jos ei halua lähteä ”laske ja punnitse” –tyyppiseen ruokintaan, niin helpoin tapa on turvautua laadukkaaseen kuivaruokaan.

metsässtyskoira ja hirvi seisovat vierekkäin vedessä

Koiralla on kestävyysurheilijan aineenvaihdunta

Koira poikkeaa aineenvaihdunnaltaan huomattavasti ihmisestä sekä myös toisesta urheilevasta kotieläimestä, hevosesta. Koira on erittäin aerobinen eläin eli se polttaa energiaa hapen avulla suurimmassa osassa liikuntasuorituksista, jolloin ei muodostu maitohappoa, joka väsyttäisi lihakset. Koira taivaltaa ravilla kulkien väsymättä jopa satoja kilometrejä käyttämättä juurikaan glykogeenivarastoja. Tämä johtuu muun muassa sen lihaksiston solutyypeistä sekä sen sopeutumasta käyttää energianlähteenä pääasiassa rasvaa. Pitkäkestoisen liikunnan aikana se mobilisoi elimistön rasvavarastoja eikä ole meidän ihmisten tapaan niin riippuvainen päivittäisistä ruoka-annoksista. Lyhytkestoisissa tai erityisen raskaissa suorituksissa koirakin käyttää nopeana energianlähteenä lihasten glykogeenia ja silloin lihaksissa syntyy myös maitohappoa.

Laadukkaat ravintoaineet takaavat kestävyyden

Sopivan energiansaannin (rasva, hiilihydraatit) lisäksi koiran ruokinnan tulee sisältää riittävästi hyvälaatuista proteiinia. Proteiinin laatu muodostuu sen aminohapposisällöstä ja sulavuudesta. Eläinperäinen proteiini on tässä suhteessa koiralle paras vaihtoehto. Koiran proteiinintarve lisääntyy liikunnan myötä ja koira käyttää jonkun verran proteiinia myös energianlähteeksi. Tutkimuksissa on todettu hyvälaatuisen proteiinin tukevan urheilevaa koiraa monin eri tavoin. Riittävä proteiinin saanti ehkäisee jänteiden ja lihasten vammojen sekä anemian syntymistä ja tukee lihaskunnon rakentumista, sen ylläpitoa ja on siten yhteydessä suorituskykyyn kokonaisuudessaan.

Makrokivennäisistä tärkeimmät ovat kalsium ja fosfori, joiden saannista ei yleensä ainakaan kuivaruokaa käytettäessä tarvitse huolehtia. Sen sijaan, jos ruokinta on kovin lihapitoista tai ’kotiruokaa’, tulisi ainakin kalsiumin saantia aina täydentää purkista, sillä lihassa ei kalsiumia ole. Luita syöttämällä on kalsiumin tarve vaikea täydentää, sillä kalsiumin määrää tai hyväksikäyttöä on niistä mahdoton arvioida. Luut eivät huonosti sulavana ravintona muutenkaan sovellu raskasta työtä tekevälle koiralle, koska tavoitteena tulisi olla mahdollisimman tyhjä ruuansulatuskanava metsälle lähdettäessä. Mahalaukussa päiväkausia pyörivät luut eivät oikein sovi  tähän yhtälöön. Makrokivennäisistä myös magnesiumin tarve lisääntyy liikuntasuorituksen aikana ja sen puute näkyy erityisesti lihasten toiminnan häiriöinä, voimattomuutena, kramppeina ja jännevaurioina. Hivenaineista tärkeimpiä ovat rauta, sinkki, seleeni, kupari ja jodi, joilla on erityisesti vaikutuksia urheilijan kannalta tärkeisiin veriarvoihin sekä lihasten toimintaan.

Vitamiineista tärkein on antioksidanttinakin toimiva E-vitamiini. E-vitamiinin tarve nousee liikunnan ja stressin myötä ja sen tarvetta nostaa myös korkearasvainen ruokinta. Riittävä E-vitamiinin saanti parantaa koiran suorituskykyä ja vähentää lihasten toimintahäiriöiden ja stressireaktioiden ilmenemistä. Vesiliukoisista vitamiineista B-vitamiinit osallistuvat lihasten toimintaan ja C-vitamiinillakin on saatu urheilukoirien ruokinnassa positiivisia vaikutuksia, joten näiden vitamiinien täydennys voi puoltaa paikkansa.

metsäästyskoira istuu lumihangessa ja katsoo

Raskas työ vaatii raskaat eväät

Urheilukoiran, jollaiseksi metsästyskoira voidaan lukea, ruokinnan ei tulisi koskaan pudota aivan perustasolle eli ammattitermein ylläpitoruokintaan. Niin lepo- kuin peruskuntokaudellakin koiran ruuan tulisi olla laadukasta vähintään 25/15 –tyyppistä kuivaruokaa eli toisin sanoen siinä tulisi olla proteiinia 25 % ja rasvaa 15 % sen koostumuksesta. Riittävä rasvan ja proteiinin määrä perusruuassa helpottaa ylläpitämään hyvää lihaskuntoa ja pitämään elimistön ns. rasvapolttoisena. Toki pelkkä ruokavalio ei suorituskykyä ylläpidä, vaan se on aina yhdistettävä riittävään fyysiseen harjoitteluun.

Metsästyskoirat tekevät monissa eri metsästyksen muodoissa tuntikausia ja jopa päiväkausia kestävää työtä. Äärimmäiset olosuhteet esimerkiksi paksu lumipeite ja kylmyys tai kuumuus voivat tehdä jahtipäivistä tavallistakin raskaampia. Koirien tehtävät metsällä ovat hyvin moninaisia ja oman jahtikoiran ruokintaa tuleekin osata sopeuttaa sen mukaisesti, kuinka sitä rasitetaan. Esimerkiksi sorsapassitus mökkirannassa pari yksittäistä noutoa tehden ei vielä koettele koiran fysiikkaa mitenkään, mutta noutajakin joutuu koville useiden päivien kanalintureissuilla tai kaislikossa ylösajoa tehdessään. Myös olosuhteet pitää ottaa huomioon, sillä niin kuumat kuin kylmätkin olosuhteet lisäävät energian kulutusta ja upottava maasto tai kylmässä vedessä uiminen se vasta raskasta onkin. Yksittäiset raskaatkin jahtipäivät ovat vielä ruokinnallisesti helppoja, mutta jos työpäiviä on peräkkäin useita, tulee koiran ruokahuoltoon kiinnittää enenevissä määrin huomiota.

Koiran ruokinta tulisi muuttaa paljon proteiinia sisältävään ja rasvaiseen ruokaan ainakin kuukautta ennen varsinaisen jahtikauden alkua, jotta elimistö pystyy sopeutumaan ravintoaineiden hyödyntämiseen täysimääräisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa kuivaruonaa, jossa proteiinipitoisuus on 30 % luokkaa ja rasvapitoisuus on 20 %. Koiran omistajan kokemuksella on sijansa tässä ja jos jo ennestään tiedetään, että koiralla on vaikeuksia säilyttää painonsa jahtikauden aikana voi ruoka olla vahvinta mahdollista laatua. Ruokintaa voidaan täydentää myös muilla laadukkailla ja hyvin sulavilla raaka-aineilla kuten liha, rasva, kala ja kypsä kananmuna.

Katseet koiran E-vitamiinin tarpeeseen

Aktiivikaudella metsästyskoiran ruuan tulisi sisältää runsaasti E-vitamiinia. Mitään haittavaikutuksia ei ole todettu suurillakaan E-vitamiini pitoisuuksilla. Metsästyskaudella koiran E-vitamiinin tarve kasvaa kaksin- tai kolminkertaiseksi ollen 2–3 mg/elopainokilo. E-vitamiinitankkausta voi harrastaa erityisen vaativissa työrupeamissa. Silloin koiran E-vitamiinin saanti nostetaan 10–14 vuorokautta ennen suoritusta asteittain noin 500 mg päivässä suorituksen ajaksi. Kuivaruuan vitamiinipitoisuus on hyvä ruuan kokonaislaadun mittari, koska se on suhteellisen kallis ravintoaine ruokaan lisättynä.

Ruuansulatus kovilla

Liikunta sekä muut rasitukseen liittyvät muutokset elimistössä vaikuttavat koiran ruuansulatukseen ja sitä myöten myös siihen miten ja milloin koiralle kannattaa ruokaa tai nestettä antaa. Liikunta lisää ruuan kulkunopeutta ruuansulatuskanavan läpi, joka puoltaa energia- ja proteiinipitoisuudeltaan vahvemman ruuan käyttöä, jotta riittävä määrä ravintoaineita saadaan elimistön käyttöön. Fyysinen ja psyykkinen stressi sekä lämpeneminen ja kuivuminen sitten taas hidastavat mahalaukun tyhjenemistä.

Koiran ruokinnan ja raskaan liikuntasuorituksen välinen aika tulee maksimoida, jotta paras suorituskyky sekä ravinnon hyväksikäyttö saavutetaan. Käytännössä, esimerkiksi kun peräkkäin on useita jahtipäiviä, koiran pääasiallinen ruoka-annos annetaan jahtipäivän jälkeen, noin kaksi tuntia koiran liikuntasuorituksen päättymisestä. Koiran elimistö on silloin palautunut riittävästi pystyäkseen ottamaan vastaan ruokaa ja suuntaamaan elimistön voimavarat ruuan sulatukseen ja rasituksesta palautumiseen. Siten myös seuraavana päivänä, kun uuteen jahtipäivään lähdetään, koiran elimistö on ’tyhjentynyt’ eli ruuansulatuskanava on kevyimmillään.

Nestehukka vie mehut koirastakin

Jahtipäivän aamuna (tai koepäivänä) aamupala ei ole ruoka-annos vaan sisältää lähinnä nestettä, joka on maustettu muutamalla nappulalla tai esimerkiksi proteiini- ja rasvapitoisella lihalla. Varsinainen nesteytys, kun valmistaudutaan raskaaseen työpäivään, aloitetaan jo 2–3 päivää ennen suoritusta. Nesteytys on erityisen tärkeää kuumissa olosuhteissa, mutta kylmissäkin oloissa rasitus kuluttaa elimistön nesteitä ja koiraa kannattaa juottaa aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Juomaa tarjotaan useita pieniä annoksia vuorokaudessa (2 dl/kerta). Koira onkin hyvä opettaa juomaan aina kun sille juomista tarjotaan, esimerkiksi maustettua vettä tarjoamalla. Nesteytystä jatketaan työskentelyn lomassa koko jahtirupeaman läpi, jotta suorituskyky ylläpidetään mahdollisimman pitkään. Huomionarvoista on, että aamulla tai jahtipäivän aikana ei käytetä hiilihydraattipitoisia juomia tai mausteita, jotka aiheuttavat verensokerin nousun ja sen jälkeisen insuliinipiikin. Tämä saattaa johtaa koiran totaaliseen ’sippaamiseen’ kesken työpäivän. Lisäenergian tarpeeseen voi kesken metsästyspäivän antaa rasva- ja proteiinipitoisen ’snaksin’ eli esimerkiksi pätkän A-luokan makkaraa.

suomenajokoira lepäilee sohvalla

Palautusvaiheeseen hiilihydraattia

Hiilihydraattipitoinen juoma tarjoillaan heti jahtipäivän päätyttyä (mielellään 30 minuutin kuluessa). Tämän tarkoituksena on koiran glykogeenivarastojen täydentäminen ja nestehukan korjaaminen. Nestehukan korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska muuten ei elimistö pysty ottamaan vastaan ravintoa ja palautumaan mahdollisimman tehokkaasti. Usein koiran työskentelyyn sisältyy myös nopeavauhtisia spurtteja, joiden aikana koiran glykogeenivarastot tyhjentyvät ja niiden palauttamiseen saadaan tehoa hiilihydraatista. Palautumisjuoman hiilihydraattina voidaan käyttää maltodekstriiniä, jota löytyy esimerkiksi markettien urheilulisäravinne osastolta. Sopiva annos on 1,5 grammaa maltodekstriiniä per koiran elopainokilo. Hiilihydraatti sekoitetaan kylmään veteen suhteessa 30 g maltoa puoleen litraan vettä ja tarjoillaan jonkun proteiinipitoisen mausteen kanssa. Tähän tarkoitukseen soveltuu esimerkiksi veteen säilötty tonnikala, rasvaa ei palautusjuoman kanssa kannata antaa.

Koiran juottoa jatketaan vielä tämänkin jälkeen, ruoka-annos tarjoillaan veden kera ja ainakin koiralla on oltava vettä koko ajan saatavilla. Jotkut koirat ovat huonoja juomaan ja niiden nestetasapainon korjaantumisesta on huolehdittava erikseen maustettua vettä juottamalla. Maltodekstriiniä kannattaa kokeilla arkielämässä ennen sen käyttöä jahtimatkalla tai tärkeissä kisoissa, jotta vältytään turhilta mahavaivoilta, jos se ei jostain syystä koiralle sovi. Ja toki koiraa pitää muistaa myös viedä tarpeilleen tarpeeksi usein, kun lisänesteytystä annetaan. Elektrolyyttejä ei koirien urheilujuomissa tarvita, koska koira ei niitä hikoilun kautta menetä ja siksi esimerkiksi hevosten tuotteet kannattaakin jättää hyllyyn.

Ruokinnasta tukea suoritukseen

Laadukkaalla ravinnolla, oikeanlaisella ruokintatekniikalla ja tehokkaalla nesteytyksellä pystytään siis nostamaan ja ylläpitämään koiran suorituskykyä sen mahdolliseen maksimiin asti. Mikä se maksimi sitten on, määritellään kuitenkin koiran fyysisen harjoittelun ja noutajan kyseessä ollessa vielä sen koulutuksen sekä perintötekijöiden perusteella. Jos koira väsyy, koska ei ole riittävässä fyysisessä kunnossa, eikä siitä syystä esimerkiksi löydä riistaa, niin siinä ei paljon kalleimmatkaan nappulat auta.  Ruokinnalla pystytään kuitenkin tukemaan eri osa-alueita ja osaltaan vaikuttamaan myös siihen, että koira on sekä henkisesti että fyysisesti hyvässä työskentelykunnossa mahdollisimman pitkän käyttöiän.

Eläinravitsemuksen asiantuntija Susanna Särkijärvi

Tutustu aktiiviselle koiralle suunniteltuihin energiaruokiimme: Werraton Aktiivi ja Werraton Emo ja pentu sekä Rehti Kotimainen energianappula

Lähteitä:

Meyer, H. ja Zentek. J. 2005. Ernährung des Hundes: Grundlagen, Fütterung, Diätetik. 5. painos. Blackwell Wissenschafts-Verlag, Berlin/Wien. s. 282

Scmalberg, J. 2014. Canine performance & Rehabilitative nutrition, Part 1: Canine performance nutrition. Todays Veterinary Practice, Nov/Dec 2014 ss. 72-76.

Toll, P.W., Gillette, R.L. ja Hand, M.S. 2010. Feeding working and sporting dogs. Teoksessa Small animal clinical nutrition, 5. painos. Toimittaneet M.S. Hand, C.D. Thatcher, R.L. Remillard, P. Roudebush ja B.J. Novotny. 5. painos, Mark Morris Institute, ss. 321-358.

Wakshlag, J.J. 1998. The role of nutrition in canine performance and rehabilitation. Teoksessa Canine sports medicine and rehabilitation. Toimittaneet Zink, C. ja Van Dyke, J.B. 2. painos, John Wiley & Sons, Inc. Hoboken, USA. ss. 72-95.

Zanghi, B.M., Robbins, P.J., Ramos, M.T. ja Otto, C.M. 2018. Working dogs drinking nutrient-enriched water maintain cooler body temperature and improved pulse rate recovery after exercise. Frontiers in veterinary science 5(202).

Zoran, D.L. 2021. Nutrition of working dogs: feeding for optimal performance and health. Veterinary clinics of North America: small animal practice 51(4):803-819.