Kissat ovat taitavia peittämään kipua ja muita sairauden merkkejä, mutta kokonaisvaltaisesti kissan vointia tarkkailemalla omistaja voi tunnistaa muutokset terveydentilassa. Myös eläinlääkäri tukeutuu omistajan tietoon kissan päivittäisestä voinnista oireita kartoittaessaan. Sekä rutiinieläinlääkärikäyntejä että mahdollisia sairastumisia ajatellen, on hyvä totuttaa kissa kantokoppaan ja muutenkin käsittelyyn, punnitsemiseen ja hampaiden tarkastukseen.
Seuraavien asioiden läpikäynti antaa kattavan kuvan kissan hyvinvoinnista:
- Turkin ja ihon kunto: Hyvävointinen kissa huolehtii turkistaan; turkki on takuton, pehmeä eikä se kutise. Kissa ulottuu pesemään turkkinsa itse lähes kauttaaltaan. Kissan korvat ja silmät ovat siistit eivätkä rähmi tai eritä näkyvää vaikkua. Etenkin punkkikausina ulkoilevan kissan iho kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja poistaa kiinnittyneet punkit mahdollisimman pian.
- Syöminen ja juominen: Terve kissa syö ja juo säännöllisesti. Juomisen määrä voi olla vähäisempi, jos kissa syö pääosin märkäruokaa. On hyödyllistä osata kuntoluokittaa kissa, jotta voi varmistaa sopivan ravinnonsaannin. Lyhytaikainenkin syömättömyys voi olla haitaksi kissan terveydelle, sillä ravinnon puutteessa kissa käyttää rasvavarastojaan energianlähteenä, mikä helposti johtaa maksan rasvoittumiseen. Siksi kissaa ei saa laihduttaa paastottamalla. Lisäksi syömättömyys voi kertoa perussairaudesta etenkin iäkkäämmillä kissoilla.
- Tarpeilla käynti: Laatikolla asioiva kissa pääsee hyvin kiipeämään laatikkoon ja tekemään tarpeensa oikeaan paikkaan mukavassa asennossa. Laatikkoa siivotessa on hyvä kiinnittää huomiota ulosteen laatuun sekä virtsan määrään ja väriin. Ulkona asioiva kissa ei tee vahinkoja sisälle, jos pääsee säännöllisesti ulos. Kissan peräpää on hyvä tarkistaa matojen varalta.
- Liikkuminen ja aktiivisuus: Kissa on normaalisti kiinnostunut leikkimisestä ja liikkuu kodin eri tasoilla. Tutussa ympäristössä kissan liike on sulavaa, kissa ei epäröi ennen ylös- tai alaspäin hyppäämistä ja kulkee ketterästi portaissa. Kipuileva kissa saattaa piilotella oireitaan esimerkiksi käyttämällä väliaskelmia korkeissa hypyissä ja välttelemällä vaikeakulkuisia paikkoja. Lisääntynyt nukkuminen voi myös kertoa sairaudesta.
- Käytös ja sosiaalisuus: Vaikka kissat eivät varsinaisesti ole laumaeläimiä, ovat ne hyvin sopeutuvaisia ja pystyvät muodostamaan sosiaalisia suhteita. Sosiaalisuuden taso riippuu myös toki perimästä ja mm. emosuhteesta. Terve kissa hakee seuraa muodossa tai toisessa eikä tutussa tilanteessa piileskele tai ole välttelevä tai jopa aggressiivinen.
Pitkäikäisyytensä vuoksi kissoilla esiintyy vanhemmiten hitaasti kehittyviä, kroonisia sairauksia. Niiden aikaisia merkkejä on joskus omistajankin vaikea tunnistaa. Siksi 7 vuotta täyttäneen kissan kanssa kannattaa käydä eläinlääkärillä terveystarkastuksessa ja verikokeissa. Esimerkiksi kissoilla yleisesti esiintyvä munuaisten vajaatoiminta voidaan havaita jo sairauden oireettomassa vaiheessa verestä tutkittavista elinarvoista. Näin pystytään sopivalla tukihoidolla hidastamaan sairauden etenemistä ja parantamaan kissan elämänlaatua.
Ell Anne-Maija Laakkonen, Rovio Vet