Terveisiä Alastarolta, Loimaalta. Olen Niina, kypsään ikään ehtinyt pesunkestävä terrieri-nainen ja muutaman parsonin äippä; talouteemme kuuluu minun ja mieheni lisäksi ”noin kymmenen parsonia”. Ammatiltani olen muotoilija ja taiteilija, työni lisäksi intohimojani ovat koirat, genetiikka, valokuvaus, musiikki, taide, kirjallisuus ja ulkoilu.
Tänä vuonna tulee elokuussa kuluneeksi 10 vuotta ensimmäisen kennelnimeni Parsonian alla kasvattamani pentueen syntymästä; kotona asuva Marlon täyttää siis 10 vuotta 4.8.2023. Ensimmäinen parsonini Amin otin v.1996, ja sillä tiellä ollaan. Kerran parson – aina parson. Parson on kuin koiratiiviste; valtavan iso koira hyvin kompaktissa koossa. Parsonin ego, itsevarmuus, rohkeus, kyltymätön uteliaisuus, älykkyys ja sosiaalisuus ovat ihailtavia ominaisuuksia enkä osaisi kuvitella itselleni mitään muita koiria. 28 vuoteen näiden valkoisten koiratiivisteiden kanssa on mahtunut paljon.
Asumme keskellä maaseutua, jossa riittää hyvin tilaa näinkin isolle porukalle.Ulkoilen koirien kanssa todella paljon, se on pääasiallinen harrastukseni ja iloni. Kelien salliessa pyöräilen koirien kanssa paljon; naapureilla riitti alkuun ihmettelemistä, kun minä suhahtelin pyörän ja valkoisen salaman kanssa useaan otteeseen ohi saman päivän aikana – nauroin, että käyn aina vaihtamassa koiran ja taas mennään! Täällä on hyviä leveitä hiekkateitä polkea ja koirien juosta. Aktiivikaudella eli keväästä myöhään syksyyn tulee helposti pyöräiltyä miltei päivittäin 20-30km ja sitten tulee vielä kävelylenkit päälle. Tämä määrä vilkkaita terrierejä pitää kyllä huolen ettei ehdi liikaa sohvalla makoilemaan.
Kotona asustaa tällä hetkellä seitsemän omaa kasvattia, Marlon 9,5v, Lucy 7v10kk, Maggie 6v10kk, siskokset Amelia ja Nellie 4v, ja sisarukset Harley ja Peggy 2v sekä heidän äitinsä&isoäitinsä Mimi, ja kaksi ulkomaantuontia, norjalainen Leo 5,5v ja irlantilainen Fin 18kk. Kaikki koiramme elävät rakastettuina perheenjäseninä, yhdessä meidän kanssamme, sisällä, jakavat kanssamme sohvat, tuolit, sängyt ja myös saunan lauteet – kaikki koiramme ovat myös intohimoisia saunojia. Moni kysyy, että miten te kaikki mahdutte yhtä aikaa saunaan? Hyvin, parsonit lauteilla ja palvelijat mahtuvat hyvin lattialle 😀
Harrastelen koirieni kanssa näyttelyitä, jäljestystä, noseworkia, ja kaikkien koirieni riistaviettisyyden testaan keinoluolilla. Minä en itse metsästä koirieni kanssa, mutta pienpetopyynti on tuttua, ja pyrin kasvatustyössäni mahdollisuuksien mukaan vaalimaan alkuperäistä käyttötarkoitusta. Parson on alunperin luolametsästykseen jalostettu työterrieri, ja viettien säilyminen rodussa on ensiarvoisen tärkeää. Rodussamme on lukuisia sekä metsästys- että muotovalioita, eivätkä ne mitenkään sulje pois toinen toisiaan. Parson on hyvin monipuolinen harrastuskoira, ja sen kanssa voi harrastella miltei mitä tahansa.
Koirani ovat minulle ensisijaisesti parhaita ystäviäni, joiden kanssa vietän suurimman osan aikaani. Pääpainona on hyvää elämää koiran kanssa, ja jokaisen kanssa harrastellaan sitä mistä kukin tykkää. Suurin osa koiristani rakastaa näyttelyitä, ja se onkin syy miksi välillä kierrellään vähän enemmänkin näyttelyissä. Kaikille koirilleni olen hakenut muutaman virallisen näyttelytuloksen, ja osa on kiertänyt näyttelyitä sitten menestyksekkäämminkin. Kotona on tällä hetkellä kolme valiota, ja kaksi viittä vaille eli yhtä sertiä vaille valioita. Lisäksi muutama kasvattini on valioitunut, kaksi myös kansainvälisiksi muotovalioiksi, ja muutama muu sertiä vaille valio löytyy joukosta. Muutaman kasvattini kanssa harrastetaan aktiivisesti myös agilityä ja mejää. Kasvatustyötäni ei kuitenkaan ohjaa pokaalit tai tulokset vaikka kivoja ovatkin saavuttaa, vaan pääasia on koiran luonne, temperamentti ja tietenkin yleinen terveys sekä kokonaisuus. Kasvatan hyvin selektiivisesti, ja jokaisen pentueen on oltava sellainen, josta haluaisin itselleni kotiin koiran.
Rodussa on kolmea eri karvamuunnosta; sileä, broken ja karkea. Sileitä on lukumääräisesti vähiten, karkeita eniten. Minulla on karkeita ja brokeneita aika lailla 50/50. Broken on ehdoton suosikkini; oikeanlainen hyvälaatuinen broken turkki on helppo trimmata ja pitää siistinä. Olen aina trimmannut kaikki koirani itse; opettelin trimmaamaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Kasvattajan mielestäni täytyy osata trimmata, koska kasvattejakin pitää trimmata ja opettaa uusia koteja huoltamaan koiran turkkia. Trimmaaminen on rakas harrastus, pidän siitä. Parson on sormin nypittävä rotu, sitä ei ajella. Turkin ja nahkan oikeanlainen ja hyvä laatu on ensiarvoisen tärkeä asia; paitsi että oikeanlainen hyvälaatuinen turkki suojaa koiraa säältä, ja luolastossa työssään, niin se helpottaa myös turkin huoltoa; oikeanlainen karva irtoaa kypsyttyään helposti ja trimmaaminen/nyppiminen on helppoa ja nopeaa.
Olen siinä onnellisessa asemassa, että koirillani ei ole ikinä ollut minkäänlaisia ruoka-aine yliherkkyyksiä eikä mitään vatsavaivoja, ja ne voivat syödä vaihdellen erilaisia ruokia ilman ongelmia. Parson on aktiivinen rotu, jonka energiantarve vaihtelee harrastusten ja rasituksen mukaan. Hyvän, laadukkaan ja toimivan ruoan löytäminen ei ole aina ihan helppo juttu.
Minulla on takana noin 28 vuotta elämää koirien ja lauman kanssa. Voin aika käsi sydämellä sanoa, että olen näiden vuosikymmenien aikana kokeillut miltei kaikki kuivaruokamerkit. Koirillani on useimmiten ollut aina 2-4 eri kuivaruokaa samanaikaisesti käytössä, koska en ole aiemmin löytänyt sellaista ruokaa, joka maistuisi ihan kaikille hyvin ja olisi toimivaa eli pitäisi vatsat kunnossa ja ulosteen koostumuksen ihanteellisena ihan jokaisella.
Viime syksynä ostin Rehti kana kuivaruokaa kokeeksi heti sen tultua markkinoille. Minulla ei ollut mitään erityisiä odotuksia, halusin kokeilla mitä laumani tykkää ruoasta. Rehti kana otettiin meillä niin hyvin vastaan, että siirryimme saman tien ihan kokonaan siihen. Kaikki 10 koiraani pitivät Rehdistä enemmän kuin mistään kuivaruoasta aiemmin, he jopa nuolevat kuppejaan syötyään, mitä en ole ennen nähnyt tapahtuvan. Olemme käyttäneet Rehti kanaa syksystä asti, ja siitä on tullut meidän lauman ikioma perusruoka. Koirat voivat hyvin, vatsat toimivat; ja lisäksi olen huomannut, että kahdella koirallani, joilla on ollut taipumusta hammaskiven muodostukseen, on hammaskivikin vähentynyt merkittävästi. Rehti ruoan hinta-laatusuhde on erinomainen. Ainainen haaveeni löytää koko laumalleni hyvä, maukas ja kohtuuhintainen perusruoka, on nyt ihanasti toteutunut. Iso kiitos siitä Rovio Pet Foodsille ja Rehti ruoalle!
Meidän lauman juttuja niin arjen kuin harrastusten parissa voi seurata helpoimmin Instagramissa @parsonianparsons. Blogikin on olemassa, mutta somen myötä sen päivittäminen on kärsinyt inflaation, instatilin kautta löytyy toki linkki blogiin.
Keväällä on toivottavasti tiedossa taas pitkästä aikaa pentukuvia ja -juttuja. Pitäkäähän peukkuja, että saadaan muutamia kivoja uusia Parsonian parsoneita aikaiseksi! Ja että vuodesta 2023 tulisi kaikin puolin hyvä vuosi ihan kaikille meille.
Terveisin
Niina Karlsson ja 10 parsonia
” I never dreamed of being a professional Dog Collector – but here I am – killing it”