Tervehdys Rengosta, Hämeenlinnan laidalta! Olen Terhi, jo keski-ikään kerennyt agilityharrastaja. Viime vuonna vietin agilityn ”25-vuotistaiteilijajuhlaa”, sillä kisaurani aloitin vuonna 1997. Neljännesvuosisataan on mahtunut yli tuhat starttia viiden oman koirani kanssa.
Tällä hetkellä perheeseen kuuluu kaksi koiraa: 2-vuotias Jero ja 7-vuotias Tane, jackrussellinterriereitä molemmat. Tane kilpailee pikkumineissä 3. luokassa ja Jero mineissä 1. luokassa. Agilityssä on kolme tasoluokkaa: kisaaminen aloitetaan 1. luokassa ja menestymisen myötä noustaan lopulta korkeimpaan eli 3. luokaan. Säkäluokkia on viisi: pikkuminit ovat nimensä mukaisesti kaikkein pienimpiä, alle 28 cm korkeita, sitten tulevat kokojärjestyksessä minit, medit, pikkumaksit, ja suurimpina korkeudeltaan yli 50 senttiset maksit.
Tane on sileäkarvainen pikkukaveri, painaa kuutisen kiloa. Se on mukavuudenhaluinen hörökorva. Ei nyt aivan taskuraketti, mutta tasaisen varma kisakumppani. Kotioloissa se mielellään käpertyy nojatuoliin takan edustalle, mutta kisakentälle päästessä kiljuu innosta. Tanen kanssa ollaan menestytty mukavasti: keikuttu ranking-kärjessä, pokattu seniori-ohjaajien SM-hopeaa (2022) ja kahdesti SM-kultaa joukkuekisassa (2019 ja 2021).
Jero on karvan laadultaan karkea, ja Tanea useamman sentin ja jokusen kilon isompi. Se on eloisa, iloinen ja hupaisa tyyppi. Toisaalta se tekee mitä itse haluaa, mutta toisaalta siitä löytyy miellyttämisen halua. Agilityssä ollaan vasta alkutaipaleella. Kisaura aloitettiin viime vuonna pelkillä hyppyradoilla (joilla ei ole ns. kontaktiesteitä).
Agilitykilpailuita järjestetään ympäri Suomea eri koirayhdistysten toimesta ja Suomen Agilityliiton alaisuudessa. Tarjontaa on paljon, ja kilpailupaikkojakin jo melkoisen kattavasti. Kesäisin kisat ovat useimmiten ulkona, lähinnä hiekka/kivituhkakentillä, mutta toisinaan myös nurmella. Talvisin kilpailuita järjestetään agilityhalleissa, jotka ovat nykyään monesti puolilämpimiä ja erilaisilla keinonurmipohjilla varustettuja. Me edustamme Etelä-Hämeen Koirakerhoa, ja oman seuran treenien lisäksi käymme valmennuksessa Sport Dog Parkissa Lempäälässä.
Vaikka vuodesta moni viikonloppu kuluu kisareissuilla, ehdimme jonkin verran ulkoilla ja retkeillä monimuotoisesti: tavanomaisten metsäpatikointien lisäksi tulee talvisin lumikenkäiltyä ja kesäisin suppailtua ja uitua. Silloin tällöin tehdään koiraystävien kanssa yöpymisretkiäkin, ja hienosti ovat russelit oppineet nukkumaan riippumatossa.
Jatkossa meidän arkeamme niin harrastusten kuin kilpailuiden parissa voit seurata Instagramissa (@tethune) ja joskus täällä blogissakin. Pidelkäähän peukkuja, että vuodesta 2023 tulee hieno agilityvuosi!
Terveisin,
Terhi Thuneberg