Jokainen koira rodusta riippumatta innostuu varmasti päästessään omistajansa kanssa luontoon liikkumaan ja eritysesti uusiin maisemiin, joissa riittää virikkeitä niin omistajalle kuin lemmikille. Suomessa jokamiehen oikeudet ja laaja kansallispuisto-, luonnonsuojelualue- sekä virkistysalueverkosto tekevät retkeilystä helppoa, mutta mitä täytyy huomioida jos lemmikki lähtee mukaan retkelle? Netti on täynnä upeita retkikuvia, mutta miten sitä osaa valita varmasti myös lemmikille sopivan retkikohteen?
Hyviä retkeilyvinkkejä tarjoavia sivustoja ovat esimerkiksi:
- luontoon.fi on Metsähallituksen ylläpitämä sivusto, joka esittelee kaikki Suomen kansallispuistot, retkeilyalueet ja useita luonnonsuojelu- tai virkistysalueita. Joka kohteesta on esitelty mm. alueen reitit, luontotyypit, palvelut ja miten kohteeseen pääsee.
- retkipaikka.fi
esittelee erityyppisiä retkikohteita blogimaisesti runsaiden kuvien ja retkikertomusten kera. - retkikartta.fi
näyttää kartalla mm. kaikki Metsähallituksen palvelut (ja bonuksena oman sijainnin kartalla) - lisäksi jos tietää matkustavansa jollekin tietylle alueelle Suomessa, kannattaa tsekata alueellisten matkailusivustojen kohdevinkit luonnossa liikkujille ja kuntien omien sivustojen listaus retkeilymahdollisuuksista.
- facebookissa on useampi koiran kanssa retkeilyyn keskittyvä ryhmä, josta voi bongata muiden retkikertomuksia ja vinkkejä retkipaikoista koiran kanssa.
Suomessa retkeilyreiteille ei ole mitään kaiken kattavaa vaativuusluokitusta. Etelä-Suomen kohteissa ”vaativa reitti” tarkoittaa erilaisia asioita, kuin sama teksti pohjoisen kohteen yhteydessä jo maaston muotojenkin takia. Reitin vaativaksi voi tehdä vaikeakulkuisuuden takia myös opasteiden puuttuminen, jolloin kartanlukutaito on välttämätöntä. Suosituimpien kansallispuistojen ja Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden reitit ovat hyvä ja helppo tapa aloittaa retkeily, sillä niistä suurin osa on hyvin merkattuja helppokulkuisia polkuja tai ainakin on mainittu reittikuvauksessa, jos reitti on kovin kivinen tai juurakkoinen.
Lemmikin kanssa kulkeva usein arvostaa rauhallisia kohteita. Suosituimmissakin kohteissa saa kulkea rauhassa valitsemalla lähtöajan ”poikkeavasti”. Aamuvirkkuna poluille starttaamalla tai kesäillan pitkät valoisat tunnit hyödyntämällä välttää suosituimmissakin kohteissa pahimmat ruuhkat. Aivan uusin silmin ja erilaisessa luonnonvalossa kohteen näkee hyödyntämällä esim. kesän valoisina hellepäivinä yöajan liikkumiseen. Usein myös arkipäivisin kohteissa on vähemmän kulkijoita kuin viikonloppuisin. Kansallispuistot ovat suomalaisten suosikkikohteita, joten kannattaa rohkeasti suunnata retkeilytaitojen karttuessa myös vähemmän tunnettuihin kohteisiin.
Huomioi, että kansallispuistoissa ja yleisillä retkeilyreiteillä koiran on oltava aina kytkettynä ja se ei saa aiheuttaa häiriötä muille kanssaliikkujille. Kohdatessa muita ihmisiä tai koirakoita, on kohteliasta ohittaa heidät riittävällä etäisyydellä – kaikki eivät pidä koirista tai voivat jopa pelätä niitä. Ruuhkaisilla taukopaikoilla huomioi retkeilyetiketti ja väistä tarvittaessa koirasi kanssa sivummalle, jos esim. allerginen retkeilijä sitä pyytää. Osaan taukopaikoista koiran tuominen on kokonaan kiellettyä.
Jos suunnittelet yön yli retkeä tai useamman päivän vaellusta, koiraa kannattaa totuttaa esim. teltassa nukkumiseen jo kotipihassa muutamia kertoja, sekä harjoitella liikkumista erilaisissa maastoissa eripituisien päiväretkien muodossa. Yhden tai kahden päivän retkillä koiralle usein riittää sama ruoka mitä se syö kotonakin, mutta vaelluspäivien lisääntyessä korostuu myös koiran energiantarve. Päiväretkillä koiralle usein riittää se, että se syö ennen retkeä ja/tai retken jälkeen (sekä toki reissukaverille voi tarjota omalla evästauolla myös pientä helposti sulavaa koiralle sopivaa välipalaa). Retkikohdetta valittaessa on tärkeää selvittää myös, onko koiralle saatavilla vettä luonnonvesistä vai tuleeko myös sille ottaa oma vesipullo mukaan. Riittävä nesteytys on pidemmillä retkillä tärkeää myös nelitassuiselle retkikumppanille. Ota joka tapauksessa mukaan kuppi, jolla saat koukattua koiralle vettä hankalastakin paikasta tai tarvittaessa vaikka valeltua sen vedellä lämpimällä kelillä. Kesällä kannattaa tarkistaa myös alueen sinilevätilanne, ennen kun päästää koiraa kahlaamaan tai juomaan luonnonvesiin!
Yleensä terve koira, joka arjessa lenkkeilee päivittäin säännöllisesti, selviää pidemmistäkin kävelyvauhtisista retkistä ongelmitta, mutta seuraavat asiat kannattaa huomioida aina retkeä suunnitellessa:
- onko maasto tasaista vai onko korkeuseroja? Onko polku tasainen vai kivikkoinen ja juurakkoinen? Samaa lenkkivauhtia kun kotiteillä harvoin maastossa pystyy tai kannattaa pitää. Ole realistinen matkojen pituuksien ja reittisuunnitelmien kanssa. Luonnossa liikkuminen ei ole suorittamista – matka on vähintään yhtä tärkeä kuin määränpää.
- onko retkikohteessa millainen hyttys- tai paarmatilanne – miten suojaat lemmikin ötököiden pistoilta? Kaupunkilaiskoira ei ole välttämättä tottunut suuriin hyönteisesiintymiin ja voi saada vaikka yliherkkyysreaktion. Myös koirille on erilaisia ötököitä karkottavia valmisteita tai asusteita.
- onko reitillä portaita tai pitkospuita? Onko koira tottunut kulkemaan erilaisilla alustoilla? Osassa kohteita voi olla myös metallipitkospuita, joista kaikki eivät sovellu koiran tassuille.
- onko maasto helppokulkuista vai sisältyykö reittiin esim. siltojen tai vesistöjen ylityksiä?
- onko alueella todennäköistä kohdata käärmeitä?
- onko maasto kivikkoista tai erittäin karkeaa ja tarvitseeko koira tossut tassujensa suojaksi?
- millaista säätä on luvattu – helle uuvuttaa herkemmin niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin, kaatosateella sadetakki saattaa olla tarpeen ja kesälläkin yöt saattavat olla kylmiä ja vaatia ohutturkkisille roduille lämmikettä päälle.
- osaako koira rauhoittua vieraassa paikassa ja innostuessaan? Pidemmillä reissuilla lepohetket ovat tarpeen säännöllisesti.
- jos koira on pentu tai seniori-ikäinen tai sillä on joku perussairaus, kannattaa tehdä vain lyhyitä päiväretkiä helppokulkuisissa paikoissa koiran jaksamista tarkkaillen ja koiralle luonnollisella tahdilla.
- myös koira voi saada rasitusvamman tai lihasjumeja liikkuessaan normaalia enemmän tai sellaisessa maastossa, johon se ei ole tottunut. Äkillinen uudenlainen rasitus voi myös tuoda ilmi sellaisia piileviä terveysongelmia, joita arjessa ei ole aiemmin huomattu.
Kukapa meistä ei nauttisi ainakin mukavalla säällä luonnossa liikkumisesta ja kauniista maisemista. Koira on usein se uskollisin ja paras retkikumppani, jonka kanssa järven selkää tai maisemia tuijottaessa aika, paikka ja arjen huolet tuntuvat katoavan kuin taikaiskusta. Koiraa harvemmin tarvitsee patistella mukaan, vaan se on jo menossa ovella huomatessaan retkireppua pakattavan taas viikonlopun tai lomareissun alkaessa. Koiran mukana olo tuo usein myös varmuutta ja turvallisuutta yksin liikuttaessa uusissa paikoissa ja retkeily koiran kanssa syventää omistajan ja koiran välistä suhdetta entisestään. Mitä pidempi retki, sitä enemmän koirakosta muodostuu tiimi. Jos vieraaseen paikkaan retkeilemään lähteminen tuntuu jännittävältä ajatukselta, nappaa mukaan joku koirallinen tuttavasi. Sekä omistajilla, että koirilla on usein vielä mukavampaa, kun on seuraa.
Kun retkeilyn koiran kanssa aloittaa ensin lähiseudun retkikohteista, usein huomaa innostuvansa ja suunnittelevansa retkiä yhä pidemmälle. Tällöin tarpeellisia taitoja ovat myös matkustaminen erilaisilla kulkuneuvoilla ja yöpyminen vieraissa paikoissa. Jos päätät lähteä retkeilemään Suomen rajojen ulkopuolelle, muista tarkistaa myös koiran kanssa rajojen ylitykseen liittyvät säädökset.
Pinja Pirttilä
