Lemmikkien ravitsemukseen liittyvistä ongelmista oleellisin on koirien ja kissojen ylipaino ja lihavuus. Eri lähteistä poimittujen tietojen mukaan länsimaissa elävistä lemmikeistä 20 – 60 % on ylipainoisia tai lihavia.
Ylipaino ja lihavuus ovat seurausta siitä, että lemmikki on saanut pidemmän aikaa ravinnostaan energiaa tarvettaan nähden enemmän – ruokaa ja herkkuja verrattuna lemmikin aktiivisuuteen on siis ollut tarjolla liikaa. Lemmikki on ylipainoinen, kun sen paino ylittää 10–20 % sen normaalipainosta. Tämä tarkoittaa kuntoluokassa (BCS, body condition score) numeroa 6/9. Lihavuudesta puhutaan, kun lemmikki painaa yli 20 % enemmän, kuin se normaalipainossaan painaisi. Kuntoluokassa lihava tarkoittaa numeroa 7-9/9. Ihannepainoa kuvaavat asteikossa numerot 4/9 ja 5/9, ja alipainoa 1-3/9.
Painoon vaikuttavat useat tekijät
Lemmikin ylipainoon ja lihavuuteen vaikuttavat sekä omistaja että lemmikin useat ominaisuudet. Omistajalla on tutkimusten mukaan lemmikin ominaisuuksia huomattavasti suurempi vaikutus lemmikin painoon.
Omistaja päättää lemmikkinsä ruokavaliosta eli ruokavalioon käytettävistä ruoista, raaka-aineista ja herkuista, ruokintakäytännöistä, lemmikin liikunnasta ja aktiivisuudesta, sekä ympäristöolosuhteista – omistajan vaikutus lemmikin painoon on siis todella merkittävä. Lemmikin ominaisuudet eli laji, rotu ja ikä, fysiologinen tila (kasvu, tiineys, imetys…), sukupuoli, mahdolliset sairaudet sekä sterilointi tai kastrointi vaikuttavat lemmikin energian tarpeeseen. Käytännön elämässä on erittäin tärkeää, että omistaja osaa arvioida lemmikin energiantarpeen ja aktiivisuustason. Tutkimusten mukaan omistajat yliarvioivat nämä helposti ja antavat lemmikille ruokaa liian paljon aktiivisuustasoon nähden. Tämä johtaa lemmikin lihomiseen.
Runsaasti helposti imeytyvää energiaa sisältävät ruoat altistavat lemmikkiä ylipainolle ja lihavuudelle. Kaikki ylimääräinen energia, on se sitten peräisin makroravinteista eli rasvoista, proteiineista tai hiilihydraateista, kertyy elimistöön rasvaksi ja johtaa lopulta ylipainoon tai lihavuuteen. Paras tapa tarkistaa lemmikille päivittäin annettavan ruoan määrä on katsoa ohjeistus ja suositus ruokapakkauksesta ja punnita päivän aikana annettava ruokamäärä tarkasti esimerkiksi keittiövaa’alla. Punnitseminen on parempi tapa kuin joidenkin ruokien mukana tulevat mittakupit – niissä ruokamääräarvio on usein epätarkka ja suurpiirteinen. Toki kun ruokamäärää oppii muutaman punnitsemiskerran jälkeen arviomaan oikein, vaa’an voi jättää rutiineista pois. Jos lemmikki syö kotiruokaa, tulisi ruokavalion olla suunniteltu ja laskettu, ja sen ravintoarvojen ja energiamäärän tulee olla tiedossa.
Päivittäin tarjottavan ruoan lisäksi lemmikki voi saada energiaa myös muista ruoansulatuskanavaan päätyvistä asioista, kuten herkuista, ruoantähteistä, lääkkeiden antamisen yhteydessä annettavista herkuista, lisäravinteista, muilta lemmikeiltä ”varastetuista” ruoista ja herkuista, ulkoa mahdollisesti löydettävistä herkuista (ja myös toisten eläinten ulosteista), perheen lasten, muiden perheenjäsenten tai vieraiden antamista herkuista jne. Nämä on syytä muistaa, kun lemmikin saamaa energiamäärää arvioidaan. Yleinen suositus on, että herkkujen ja muiden ylimääräisten ruokien määrä pysyy alle 10 %:n lemmikin päivän kokonaiskalorimäärästä, ja loput 90 % kaloreista koostuu tasapainotetusta, lasketusta ruokavaliosta tai lemmikille sopivasta täysravinnosta.
Omistajalla on erittäin tärkeä merkitys lemmikin riittävän aktiivisuuden ja liikunnan saamiseen. Kaikkien omistajien olisi tärkeää muistaa, että kyseessä on eläinten lajityypilliset tarpeet vaativa lemmikkieläin. Tutkimukset osoittavat, että lemmikin inhimillistämisellä, ylipainolla ja lihavuudella on todettu olevan selkeä yhteys. Lemmikin inhimillistäminen vähentää lemmikin luonnollisten tarpeiden kuten liikunnan, leikin, työskentelyn ja ympäristön virikkeiden huomioimista omistajalta, ja tätä kautta liikunnan ja aktiivisuuden puute ja vähäisyys taas altistavat lemmikkiä ylipainolle ja lihavuudelle. Säännöllisen ulkoilun, leikkimisen ja aktivoinnin tulee kuulua lemmikin jokapäiväiseen elämään.
Sekä uroksen kastraatio eli kivesten poisto, että nartun sterilisaatio eli munasarjojen (ja kohdun) poisto ennaltaehkäisevät monia sairauksia. Sterilointi ja kastraatio ovat kuitenkin tutkitusti yhteydessä ylipainoon sekä kissoilla että koirilla, ja sukupuolihormonien vaikutuksen lakkaamisen takia jopa 30 % lemmikin lepoenergian tarpeesta (RER, resting energy requirement) vähenee. Ruokinta on hyvä ottaa huomioon jo siinä vaiheessa, kun lemmikin sterilisaatiota tai kastraatiota suunnitellaan – viimeistään leikkauksen jälkeen ruokintaan on syytä kiinnittää huomiota.
Kuntoluokituksen ja punnituksen avulla voit tarkkailla lemmikin kuntoa ja painoa
Lemmikin kuntoluokitus tarkoittaa sen lihavuuskunnon arviointia. Kun kuntoluokkaa arvioidaan, eläimen kehoa tunnustellaan eli palpoidaan ja arvioidaan silmämääräisesti. Tunnustelemalla lemmikin rintakehää kylkiluiden päältä arvioidaan rasvakudoksen määrää – ihannepainoisen lemmikin kylkiluiden päällä saa olla hienoinen rasvakerros, mutta kylkiluiden tulee olla selvästi erotettavissa. Myös lemmikin vyötärön erottuvuutta arvioidaan sekä ylhäältä, että sivusta päin tunnustelemalla ja tarkastelemalla. Ihannepainoisella koiralla tai kissalla vyötärön tulee ylhäältä päin tarkasteltuna olla selvästi erottuva ja sivusta katsottuna vatsalinjan nouseva. Ylipainoisilla lemmikeillä vatsan alle kertyy rasvapatja – tämä on helposti havaittavissa erityisesti ylipainoisilla ja lihavilla kissoilla.
Kuntoluokan arvioimiseen on olemassa yhdeksänportainen asteikko, jossa ihannepainoa tarkoittaa sekä kissalla että koiralla lukuarvo 4/9 tai 5/9. Haasteita kuntoluokan arvioimiseen tuo erityisesti koirien kohdalla rotu – eri rodut ovat ruumiinrakenteeltaan hyvinkin erilaisia. Koska kuntoluokkaa arvioidaan silmämääräisesti ja lemmikkiä tunnustelemalla, jokainen arvioija tuo oman ”mielipiteensä” lopulliseen lukuun. Omistajilla on usein taipumus aliarvioida sekä lemmikin paino että kuntoluokka. Tästä syystä lemmikin kuntoluokituksessa alkuun pääsemisessä on hyvä pyytää apua ammattilaiselta, kuten eläinlääkäriltä tai asiaan perehtyneeltä klinikkaeläinhoitajalta esimerkiksi eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Kuntoluokituksen lisäksi lemmikki on hyvä punnita kuukausittain vaa’alla. Kuntoluokitukseen ja lihavuuskunnon arviointiin löytyy erilaisia apuvälineitä ja käytännössä hyväksi todettu apuväline on esimerkiksi WSAVA:n (The World Small Animal Veterinary Association) kuntoluokkataulukko (linkit näihin artikkelin lopussa).
Ylipaino vähentää lemmikin hyvinvointia ja elinajanodotetta
Ylipaino ja lihavuus altistavat lemmikin useille sairauksille ja vähentävät elinajanodotetta. Ylipaino vaikuttaa haitallisesti lemmikin aineenvaihduntaan ja se voi aiheuttaa esimerkiksi maksan rasvoittumisen eli hepaattisen lipidoosin (erityisesti kissoilla), insuliiniresistenssin ja rasva-aineenvaihdunnan häiriön eli dyslipidemian. Ylipaino altistaa erilaisille endokrinologisille eli hormonaalisille sairauksille ja erityisesti kissat sairastuvat helposti lihavuuden seurauksena sokeritautiin (diabetes mellitus). Lihavat kissat sairastuvat lähes neljä kertaa useammin sokeritautiin kuin ihanteellisessa painossa olevat kissat.
Ylipaino ja lihavuus altistavat lemmikkiä myös erilaisille toiminnallisille muutoksille kuten anestesiakomplikaatioille eli nukutuksessa tapahtuville häiriöille, synnytysvaikeuksille, nivelrikolle, immuniteetin eli vastustuskyvyn laskulle ja lämpöhalvaukselle. Ylipainon ja lihavuuden tiedetään altistavan myös esimerkiksi erilaisille kasvainsairauksille ja syövälle, sydänsairauksille, trakeakollapsille eli henkitorven kaventumiselle, virtsatiesairauksille (erityisesti kissoilla) sekä pankreatiitille eli haimatulehdukselle.
Lemmikin ruoan energiamäärää tarpeen mukaan muuttamalla ja yksilölle oikeanlaisen ruokavalion, ruokintakäytäntöjen ja oikean aktiivisuuden tarjoamisen avulla voidaan ennaltaehkäistä lemmikin ylipainon ja lihavuuden kehittymistä. Lemmikin painon ja kuntoluokan pitäminen ihanteessa lisää lemmikin elinajanodotetta ja ennaltaehkäisee monia sairauksia.
Apuvälineitä terveen, ihannepainoisen koiran ja kissan kaloritarpeen sekä kuntoluokan arviointiin:
- terveen, ihannepainoisen koiran päivittäinen kaloritarvetaulukko: https://wsava.org/wp-content/uploads/2020/07/Calorie-Needs-for-Healthy-Adult-Dogs-updated-July-2020.pdf
- terveen, ihannepainoisen kissan päivittäinen kaloritarvetaulukko: https://wsava.org/wp-content/uploads/2020/07/Calorie-Needs-for-Healthy-Adult-Cats-updated-July-2020.pdf
- koiran kuntoluokkataulukko https://wsava.org/wp-content/uploads/2020/01/Body-Condition-Score-Dog.pdf
- kissan kuntoluokkataulukko https://wsava.org/wp-content/uploads/2020/01/Cat-Body-Condition-Scoring-2017.pdf).
Asiantuntijaeläinlääkäri Noora Sjögren
Vinkki kevyempään ruokavalioon: Werraton Kevyt